Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Elokuva

7.5.2021 04:30 ・ Päivitetty: 7.5.2021 06:07

Elokuva-arvio: Yhden naisen sota

Yhden naisen me too -partio Cassie (Carey Mulligan) tekee selvää jälkeä niin baaritiskeillä, makuukammareissa kuin maantiellä.

Käsikirjoitus-Oscarilla tänä keväänä palkitun brittiläisen  Emerald Fennellin Yhdysvalloissa filmattu  esikoisohjaus  Lupaava nuori nainen  (viisi ehdokkuutta kaikkiaan, muun muassa paras elokuva, paras ohjaus, paras naispääosa)  alkaa trillerihenkisenä ja myös päättyy mitä suurimmissa määrin samassa tyylilajissa. Väliin mahtuu monenlaista: ajoittain Lupaava nuori nainen on herkin perhekuvaus, toisinaan romanttista komediaa ja samalla kaiken aikaa myös psykologinen draama.

Tällainen moniaineksisuus ei kuitenkaan tee kerronnasta levotonta. Fennell pitää käsikirjoittajana palikkansa hyvässä järjestyksessä ja ohjaajana rytmin tiheänä. Hän tuikkaa tarinankuljetukseen tiukkoja käänteitä, jotka heittävät elokuvan peruskuvion uusiin asentoihin.

ELOKUVA:
Lupaava nuori nainen
Ohjaus: Emerald Fennel
★★★☆☆
Pääosissa: Carey Mulligan, Bo Burnham, Laverne Cox, Alison Brie
2020, 113 min. Ensi-ilta 7.5.

Se peruskuvio avautuu pala palalta: kolmekymppinen Cassie haluaa selvittää, mitkä olosuhteet ajoivat hänen parhaan ystävänsä itsemurhaan. Tämä Nina näet joutui vuosia aiemmin opiskelijabileissä raiskauksen uhriksi, ja tuo törkeä seksuaalirikos lakaistiin maton alle lääketieteellisessä opinahjossa, jonka dekaanikin kieltäytyi ottamasta tapausta tutkinnan alle.

Cassie on liikkellä yhtä aikaa sekä selvittääkseen totuuden että kostaakseen, ei vain raiskaajalle vaan samalla kaikille miehille, jotka käyttävät seksuaalisesti puolustuskyvyttömiä naisia. Heti elokuvan avauskohtauksessa nähdäänkin, kuinka umpijuopunut Cassie joutuu baarissa miesjoukon julkean huomion kohteeksi. Porukan yhden muka-rehdin veikkosen saattellessa hänet kämpilleen selviämään tämä ryhtyykin julkeasti kopeloimaan – ja sitten Cassie onkin yhtäkkiä vesiselvä ja valmis nöyryyttämään kiimaista äijää.

Sama kuvio feikki-känneineen toistuu elokuvassa parikin kertaa eri variaation.

Ikäviä miesihmisiä

Fennellin elokuvalla on me too -ajasta kumpuavat tendenssipiirteensä, mutta oikeutetut sellaiset. Sen kuitenkin näen mieskatsojana epäoikeudenmukaisena, ettei tässä elokuvassa nähdä yhtäkään miestä, jota voisi kutsua myönteiseksi hahmoksi. Kaikki elokuvan äijät ovat joko hyväksikäyttäjäsikoja tai välinpitämättömiä ahdistelutapausten sivustakatsojia tai sitten vaan tollonpuoleisia kuten vanhempiensan kotona yhä asuvan Cassien isä.

Tarinan loppupuolella kuvaan astuva katuva lakimies sentään herättää vähän sympatiaa, ja löperö poliisietsiväkin saa vähän ryhtiä loppuratkaisun ääreellä. Cassien lupaavasti alkanut parisuhdeviritelmä nuoruusvuosien opiskelukaverin kanssa käy mahdottomaksi kun kundista paljastuu ikäviä piirteitä.

On todettava, ettei Fennellin elokuvan kaikissa naispuolisissa roolihahmoissakaan ole paljon kehumista. Yhtä lailla hekin ovat olleet valmiita häivyttämään raiskaustapauksen kiusallisena häiriötekijänä omalle mielenrauhalleen.

Eipä yhden naisen sotaa käyvä Cassiekaan minään puhdasotsaisena oikeuden jumalattarena näyttäydy. Hänessä on monomaanisia piirteitä ja ystävänsä epäoikeudenmukaisesta kohtalosta nousevaa säälimättömyyttä, joiden äärellä joutuu pohtimaan, hyväksyykö hänen tekojaan, vaikka motiivit ymmärtäisikin..

Carey Mulligan näyttelee Cassieta kuitenkin niin verevästi ja valloittavasti, että lopulta kyynisempikin asettuu hänen puolelleen. Se on sen tyyppinen suuri roolityö, joilla Oscareita yleensä otetaan, mutta äskettäisessä palkintojen jaossa Mulliganin tiellä pystin noukkijaksi sattui olemaan Frances McDormandin kokoinen este – eli iso.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU