Elpymisrahaston koko olisi 750 miljardia ja siitä 500 miljardia jaettaisiin avustuksina ja 250 miljardia lainoina. Muun muassa avustusten suuri määrä on ihmetyttänyt Suomen hallitusta myöten, EU-tasolla asiasta onkin odotettavissa kova vääntö.

Kokonaisuutta käsitellään jo kesäkuun EU-huippukokouksessa, tarkemmin 19.6.

Sitä työstetään nyt kiireellä jo myös kansallisissa parlamenteissa.

EU:n Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto eli Ecofin käsittelee komission esitystä jo ensi viikon tiistaina 9.6., joten siihen mennessä eduskunnalta on tultava jo evästys kokoukseen matkaavalle valtiovarainministeri Katri Kulmunille (kesk.).

Suomessa EU-asioita käsittelee suuri valiokunta, jolle erityisvaliokunnat kuten tässä tapauksessa perustuslakivaliokunta antavat lausuntonsa.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kertoo Demokraatille, että EU-ministerivaliokunnan kannan jälkeen EU:n budjettia ja ennen kaikkea elpymisrahastoa käsitellään myös eduskunnan täysistunnossa.

– Paras olisi, jos keskustelu saataisiin aikaan heti EU-ministerivaliokunnan päätöksen jälkeen keskiviikkona iltapäivällä, Vanhanen sanoo.

Vanhanen kertoo  itse olleensa keskustelun järjestämisessä aloitteellinen jo heti komission esityksen tultua.

– Olen puhemiesneuvostossa sanonut, että tavalla tai toisella järjestetään perusteellinen keskustelu, Vanhanen toteaa.

Vanhasen näkemyksen mukaan muotoja voisivat olla pääministerin ilmoitus tai ajankohtaiskeskustelu.

Demokraatin tietojen mukaan pääministerin ilmoitusta ei keskeneräisestä asiasta ole tulossa, joten käytännössä odotettavissa on ajankohtaiskeskustelu.

– Ajankohtaiskeskustelun järjestämisestä päättää puhemiesneuvosto, Matti Vanhanen sanoo eduskunnan työjärjestykseen vedoten.

Ajankohtaiskeskustelussa tällä kertaa kuullaan muun muassa puolueiden ryhmäpuheenvuorot asiasta, mikä syventää suomalaista poliittista keskustelua.

EU on jo päättänyt monista koronakriisiin liittyvistä tukimekanismeista. Askelten kulku on nyt hyvin vauhdikas, mikä luo kovaa painetta jäsenmaiden parlamenteille. Asiaan liittyy isoja periaatteellisia EU-oikeuteen liittyviä kysymyksiä. Tästä nähtiin jo paikallista esimakua, kun Suomi hyväksyi toukokuussa muun euroryhmän mukana 540 miljardin euron koronapaketin.

Tämän paketin myötä jäsenmaat voisivat saada Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta hätälainaa koronaviruksen aiheuttamien terveydenhuoltomenojen kattamiseen.

Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg on katsonut, että valtiovarainministeri Katri Kulmunin toiminta oli ongelmallista perustuslakivaliokunnan kanta huomioiden, kun hän hyväksyi Suomen liittymisen euroryhmän konsensukseen EVM:n koronatukipaketista. Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaisen mukaan Kulmuni “käveli perustuslakivaliokunnan kantojen yli”.

– Erikoisvaliokunnat, kuten perustuslakivaliokunta, ovat niitä katsoneet ja lopulta suuri valiokunta on antanut mandaatin asian hyväksymiseen. Kaikki asiakirjat ovat julkisia ja ne ovat kenen tahansa luettavissa. Olen toiminut eduskunnan ja hallituksen antaman linjauksen mukaan, Katri Kulmuni kommentoi Iltalehdelle.

Yksityishenkilö on tehnyt 23.5. kantelun Kulmunin toiminnasta oikeuskanslerille. Kantelussa pyydetään oikeuskansleria tutkimaan Kulmunin toimien laillisuutta euroryhmän kokouksessa 9.4.2020.

Kantelija vetoaaperustuslakivaliokunnan kantaan 6.4: ”Perustuslakivaliokunta pitää perustuslain kannalta merkityksellisenä, että valtioneuvoston kannan mukaan Suomi tukee Euroopan vakausmekanismin (EVM) rahoitustuen asianmukaista ehdollisuutta. Ehdollisuus tulee toteuttaa EVM-sopimuksen edellyttämällä tavalla.”

– Julkisten asiakirjojen perusteella vaikuttaa, että Suomi (edustajanaan valtiovarainministeri Katri Kulmuni) ei euroryhmässä 9. huhtikuuta vaatinut perustuslakivaliokunnan edellyttämää ehdollisuutta, kantelija toteaa.

Eduskunnan suuressa valiokunnassa Kulmunin toimintaa ei sen koommin selvitellä.

Valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) arvioi Demokraatille, että julkisessa keskustelussa ei ole todennäköisesti kunnolla ymmärretty, että kaikkea EVM:n kautta annettavaa tukea koskee velvoite vastuulliseen talouspolitiikkaan.

– Nyt oli kyse ennakollisesta päätöksestä, toisin sanoen ilmoituksesta, että EVM on tarvittaessa käytettävissä, jotta kyseessä olevien valtioiden lainojen korko ei nousisi vapailla markkinoilla.

Hassi toteaa myös, että yhtään lainaa ei ole tätä kautta vielä myönnetty.

– Ja jos myönnetään, kunkin lainan ehdot käsitellään vielä erikseen, EVM:n kokonaismäärää ei ole nostettu eli Suomen takausvastuu ei ole noussut, Hassi kommentoi tekstiviestitse.