Teknologiateollisuudessa pitäisi saada viidessä päivässä aikaan uusi yleissitova työehtosopimus Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n, uuden sopijaosapuolen, kesken.

Muuramelaisen Harvia Oy Finlandin pääluottamusmiehenä toimiva Liikanen istuu tässä neuvottelupöydässä.

– “Neuvottelut ovat sujuneet hyvässä hengessä”, on kerrottu julkisuudessa. Mutta se loppui, kun alettiin puhua rahasta, hän avaa tilannetta Demokraatille Teollisuusliiton valtuuston syyskokouksessa.

– Nyt kuitenkin kun on tekstikysymyksiä käyty läpi, ei ole oikeastaan muuttumassa paljon mitään.

– Itseäni huolestuttaa eniten yleissitovien työehtosopimusten kohtalo, ettei niitä enää tulevaisuudessa tehtäisi. Niillä on luotu turvaa, kun on päätetty sovussa työntekijöiden työehdoista, palkoista ja monesta muusta tärkeästä asiasta, Lammi pohtii.

Ainakaan toistaiseksi alalla ei ole yrityskohtaisesta sopimisesta puhuttu. Lammi elää toivossa, että valtakunnallisella sopimisella mennään eteenpäin pitkälle tulevaisuuteen.

Liikasen työpaikka on mukana uudessa työnantajayhdistyksessä. Hänen mukaansa työntekijät olivat tyytyväisiä, että tulossa on valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus.

– Sitä en tiedä, oliko liittyminen yhdistykseen itsestäänselvää. Meille kerrottiin asia näin: “Kyllä, siihen on liitytty”. Mutta samaan hengenvetoon kerrottiin, että “hyvin ymmärrämme yrityksiä, jotka eivät ole liittyneet”.

Molemmilla on selkeä näkemys, mitä oman alan työntekijät toivovat neuvottelupöydästä.

– Odotamme sellaista tulosta, joka nostaa työntekijöiden palkkoja ja työehtoja, jotka turvaavat työntekijän tulevaisuuden kaikin puolin, Lammi kertoo.

Hän muistuttaa, että tekstiilihuoltoala on naisvaltainen matalapalkka-ala, jossa tehdään fyysisesti raskasta työtä.

– Toivon, että nousisisimme palkkapohjasta. Alalla on todella paha työvoimapula. Palkkaa pitäisi lyödä pöytään reilusti lisää. Tässä ei puhuta työstä, joka on todennäköisesti kenellekään mikään intohimo ja lapsuuden haave.

Teknologiateollisuuden neuvottelut jäivät Liikasen mukaan niin viime tippaan, joten teksteihin ei juurikaan ole tulossa merkittäviä muutoksia.

– Mutta toiselta puolelta tulee vaatimus, ettei niitä pitäisi tulla juuri palkkoihinkaan.

Hän muistuttaa, että teollisuudella on mennyt erittäin hyvin.

– Silti näyttää siltä, että työnantajilla olisi hyvin niukasti varaa jakaa tuottavuuden kasvusta siivua työntekijöille. Emme ole vaatimassa kohtuuttomia, mutta joku järki tässä pitäisi olla, Luukanen puuskahtaa.

Nyt on jo uumoiltu, että työmarkkinakierroksesta ei selvitä ilman työtaisteluita. Lammin ja Liikasen toive, että ilmankin pärjättäisiin.

– Mutta jos ei muu auta, ja menee kohtuuttomaksi, niin sitten, Liikanen toteaa.

Stora Enson ja Paperiliiton yrityskohtaista sopimusta jotkut ovat kuvailleet päänavaukseksi, mitä palkankorotusten tasoon tulee.

– Se oli yrityskohtainen sopimus, eikä sitä voi verrata muihin sopimuksiin tai ottaa siitä mallia. Teollisuuden toimialoja on niin erilaisia, Lammi huomauttaa.

Liikanen on samaa mieltä: “tilanteet vaihtelevat, kun esimerkiksi pelkästään teknologiateollisuuden alalla on noin 1 600 yritystä”.

Ammattiyhdistysliikkeessä on virinnyt syvä huoli luottamusmiehen aseman heikkenemisestä ja sitä on vaadittu lakiin kirjattavaksi. Kaksikko on ehdottomasti lain suojan kannalla.

– Ilman muuta ja vielä tämän hallituksen aikana vielä. Jos sattuisi käymään huonosti, seuraava voi olla sellainen, ettei se vie asiaa eteenpäin.