Kotimaa
30.4.2018 21:01 ・ Päivitetty: 30.4.2018 11:02
”Emme pääse työttömyydestä millään eroon, jos työaikaa ei lyhennetä”
– Suomi ja kahdeksantuntinen työpäivä täyttivät jo 100 vuotta. Työnantajienkin on aika ymmärtää, että emme pääse työttömyydestä millään eroon, jos työaikaa ei lyhennetä, katsoo JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
Hänen mukaansa hallituksen työllistämiskeinot ovat väärät, koska perustuvat yksipuoliseen saneluun eivätkä yhdessä sopimiseen ja luottamukseen. Asara-Laaksonen puhuu vappuna Muhoksessa ja Oulussa.
– Hallitus aikoo heikentää nuorten turvaa ajamalla alle 30-vuotiaita entistä useammin toistuviin määräaikaisiin työsuhteisiin ja löysentämällä pienten firmojen irtisanomisperusteita. Sama hallitus ajoi ensitöikseen ay-liikkeen pakkolaeilla uhkailemalla hyväksymään kiky-sopimukseen, jolla pidennettiin työaikaa. Etenkin julkisella sektorilla ratkaisut johtivat väen vähentämiseen ja työhyvinvoinnin heikentymiseen. Samainen hallitus on heikentänyt työttömien toimeentuloa lähes 300 miljoonalla euroilla, viimeisimpänä toimenaan niin sanottu aktiivimalli, joka entisestään lisää vain pätkätöitä ja nöyryyttää ihmisiä. Nyt riittää porvarihallitus! Asara-Laaksonen sanoo.
Asara-Laaksosen mukaan katse on käännettävä ratkaisuihin, joilla tarjotaan myös nuorille ja tuleville sukupolville toivo paremmasta työelämästä. Työtä ja toimeentuloa on tarjottava entistä useammalle. Työhyvinvointia tukevalla modernilla työaikapolitiikalla on jatkossa ratkaiseva merkitys sekä työntekijöiden hyvinvointiin että työn tuottavuuteen ja työllisyyteen.
– Nyt on työaikapoliittisen keskustelun ja ideoiden esittämisen aika. Ratkaisuja tulee valmistella kolmikantaisesti, ne tulee kirjata sekä vuoden kuluttua aloittavan uuden hallituksen ohjelmaan että työmarkkinaosapuolten neuvottelemiin työehtosopimuksiin.
Ammattiyhdistysliikkeelle saatava kanneoikeus.
Teija Asara-Laaksosen mukaan on kestämätöntä, että Suomessa toiset nääntyvät liiallisen työtaakan ja jopa palkattomien ylityötuntien alle, ja samaan aikaan pätkätöissä ja muun muassa nollatuntityösuhteissa olevilla ei ole työtunteja riittävästi ja eikä työttömillä lainkaan.
– Kyse on oikeudenmukaisuudesta, työaikaa voidaan lyhentää esimerkiksi päivä- tai viikkokohtaisesti. Töitä voitaisiin jakaa uudella tavalla niin, että ylityöllistetyt jaksaisivat paremmin ja ne, joilla töitä on liian vähän, saisivat työtä ja kohtuullisen toimeentulon, Asara-Laaksonen perustelee.
Suomessa kokeiltiin 90-luvulla työajan lyhentämistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kolmivuotinen kokeilu sai rahoituksen valtiolta ja EU:lta ja sen tulokset olivat hyviä, muun muassa Nokian renkaiden tuotanto kuudessa tunnissa oli sama kuin kahdeksassa tunnissa. Sittemmin työaikakokeilut ovat Asara-Laaksosen mukaan tyssänneet Suomessa työnantajien jääräpäiseen vastustukseen.
Toiseksi työllisyyslääkkeeksi Asara-Laaksonen tarjoaa vuorotteluvapaajärjestelmän remonttia.
– Vuorotteluvapaan ehtoihin tehtiin muutama vuosi sitten kohtalokkaita kiristyksiä. Uusi hallitus voi vuoden kuluttua peruuttaa kiristykset ja elvyttää järjestelmän henkiin.
JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen liputtaa myös vahvasti ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeuden puolesta.
– Itsenäinen kanneoikeus parantaisi ammattiliittojen mahdollisuutta puuttua työpaikoilla ilmeneviin epäkohtiin. Se myös helpottaisi useampia työntekijöitä koskevien asioiden viemistä oikeuteen samalla kertaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.