Aallolta tuli tänään hallitustunnustelija Petteri Orpolle (kok.) yksi pyyntö, johon hän toivoi kokoomuksen puheenjohtajan ottavan kantaa. Teollisuusliitto haluaa, että työelämää ja työmarkkinoita koskevat asiat valmistellaan ja päätetään kolmikantaisesti. Tämä periaate olisi syytä kirjata myös hallitusohjelmaan rakentamaan luottamusta järjestöjen ja hallituksen välille.

– Kolmikanta on tärkeää siksi, että sitä kautta toivottavasti syntyy sellaisia ratkaisuja, jotka voidaan hyväksyä puolin ja toisin, Aalto perustelee Demokraatille.

Hän toivoo, että näin ei syntyisi vastaavanlaisia ristiriitoja kuin vuosina 2015-2019 Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kanssa kiky-sopimuksineen ja pakkolakeineen.

Keskiviikkona ei ollut vielä täyttä varmuutta siitä, millaisella kokoonpanolla hallituspohjaa aletaan rakentaa. Kaikella todennäköisyydellä siinä on mukana kokoomuksen lisäksi ainakin perussuomalaiset. Aallon mukaan – olkoon hallituksen koostumus mikä tahansa nyt ja myöhemminkin – olisi toivottavaa, että palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen osaamista työelämän kysymyksissä ymmärrettäisiin käyttää hyödyksi.

– Siinä mielessä on ymmärrettävää, että pelko tavallisen työntekijän aseman puolesta on olemassa, Aalto toteaa.

– Sen sijaan monelle on vähän hämärän peitossa, mitä perussuomalaiset ajaa. Puolue oli matkassa mukana Sipilän hallituskaudella. Sitä taustaa vasten on vaikea arvioida, mikä se tämän hetken perussuomalaisten politiikka on, hän muotoilee.

Aalto muistuttaa vaalien alla annetuista lupauksista. Kokoomuksen Orpo muun muassa lupasi, että hallitus ei puuttuisi yleissitovuuteen.

– Toivottavasti hän pitää sanansa. Ja kyllä me tietysti luotamme siihen, että myös perussuomalaiset pitävät julkisuudessa antamansa lupaukset, että puolue haluaa huolehtia siitä, että Suomessa on muun muassa hyvät ja säälliset työolot työntekijöillä ja sopimusoikeus. Tähän on nyt luottaminen.

AALTO arvioi myös sitä, millaista hallituspohjaa työnantajapuoli haikailee.

– Itse aistin, että elinkeinoelämän toive on porvarihallitus, joka tekee toimia, jotka heikentävät myös ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä.

Hänen mukaansa elinkeinoelämä on pistänyt panoksensa siihen, että oikeistohallitukselta tulee sellaisia hallitusohjelmakirjauksia, joilla pyritään heikentämään työntekijöiden asemaa liittyen työehtosopimuksiin, neuvottelemiseen, lakko-oikeuteen, toimeentuloon…

– Eivät nämä puheet työttömyysturvan leikkauksista turhia ole. Mutta eipä sieltä ole ensimmäistäkään puheenvuoroa ole näkynyt yritystukien leikkaamisesta, Teollisuusliiton puheenjohtaja heittää.

Aalto pohtii ay-liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa, jos hallituspohja ei ole palkansaajaliikkeelle se suotuisin – ja jos kolmikantaisuus ei ota tuulta hallituksen suunnalla.

– En halua tässä vaiheessa lähteä millekään uhkailulinjalle. Ei ole syytä panikoida. Me haluamme ihan rauhassa katsoa, millainen hallitus syntyy. Näyttää siltä, että on syntymässä porvarihallitus, mutta täysin varmaa se ei ole vielä, vaikka ulkopuolelta katsottuna näyttää siltä, että isoista kysymyksistä ovat jo yhteiset käsitykset olemassa.

Hän korostaa, että palkansaajaliikkeen täytyy olla aina valppaana minkä tahansa värisen hallituksen kanssa.

– Ei voi laittaa vain käsiä ristiin ja ajatella, ettei nyt tarvitse millään tavalla puuttua mihinkään tai pyrkiä vaikuttamaan. Olen varma siitä, että tuleva hallitus – mikä se ikinä onkin – tekee varmaan palkansaajien kannalta myös hyviä päätöksiä.

Sekin on hänen mukaansa hallitukselle aikamoinen riski, jos neljä vuotta menee ihmisten arkea leikkaamalla, heikentämällä ja kurjistamalla. Seuraavat vaalit kun ovat taas neljän vuoden päässä.

TEOLLISUUSLIITOLLA itsellään on liuta omia tavoitteita, joiden se soisi näkyvän hallitusohjelmassa. Aalto mainitsee muun muassa toimet edistää työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia sekä eväät puuttua työmarkkinarikollisuuteen.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen on ollut viime aikoina laajasti esillä. Teollisuusliiton mielestä lainsäädännön pitää olla kunnossa ennen kuin siihen laitetaan massiivisesti paukkuja.

– Ensin täytyy olla valmiina lainsäädännölliset keinot, joilla pystytään riittävästi suojelemaan tänne ulkomailta tulevia työntekijöitä rikollisesti toimivilta työnantajilta. Toki pitää muistaa, että valtaosa työnantajista toimii aivan oikein, Aalto huomauttaa.

Hän ihmettelee työnantajapuolen vastustusta saada rikollisesti toimivat vastuuseen.

– Sehän olisi hyvin asiansa hoitaville työnantajille etu pyrkiä siihen, että täällä ei ole kahden tai kolmen kerroksen työmarkkinoita.

TAKANA on vaikea työmarkkinakierros ja SAK:lainen palkansaajaliike teki omia tavoitteitaan vauhdittaakseen hyvää yhteistyötä – yhteisiä lakkosuunnitelmia tarpeen vaatiessa ja yhteisiä palkankorotusvaatimuksiakin.

– Kun arvioi näin jälkeen päin, palkankorotustaso nousi kyllä merkittävästi siitä, mitä työnantajat meille tarjosivat syksyllä, vaikka omista tavoitteista jäätiinkin vähän jälkeen, Aalto toteaa.

Olisiko nyt yhteisen ponnistuksen paikka palkansaajaliikkeessä vaikuttaa hallitusohjelman sisältöön? Aalto ei vastaa suoraan, mutta toteaa, että kaikilla on hieman eri näkökulmia, joita haluaa painottaa. Esimerkiksi Teollisuusliittoa kiinnostaa erityisesti teollisuuspolitiikan linjaukset.

– Koulutukseen liittyvistä kysymyksistä ollaan varmaan aika lailla yksimielisiä. On myös hyvä lähtökohta, että poliittiset puolueet ovat julistaneet laajasti, ettei koulutuksesta leikata.

Hän kuitenkin muistuttaa, että 2015 vaalien alla oli sama ääni kellossa, mutta Sipilän hallituksen toimet olivat hieman toista.

TEOLLISUUSLIITOLLE on erityisen tärkeää, että ammatillinen koulutus saa riittävät resurssit.

– Me tarvitsemme teollisia osaajia myös tulevaisuudessa. Suomalaisyritykset ovat jatkuvasti kisaamassa, että saavat ne tilauksia kilpailluilla markkinoilla. Siksi työnvoiman pitää olla ammattitaitoista tehdäkseen tuotteita, jotka menevät kaupaksi. Siihen tarvitaan muitakin kuin insinöörejä tai diplomi-insinöörejä.

Nyt on esitetty ammatillisen koulutuksen lyhentämistä vuodella.

– Aina voi tietysti miettiä, miten voisi toimia tehokkaammin. Mutta tällainen automaattinen ratkaisu ilman koulutuksen sisällön kehittämistä ei ole oikea tapa toimia, Aalto painottaa.