Uusi Suomi julkaisi eilen artikkelin, jossa käsitellään Akava Worksin työttömyyskatsauksen julkaisun yhteydessä käytyä keskustelua.

– Artikkelin pohjalta on syntynyt vilkasta keskustelua, jossa tulkintana on ollut, että olisin esittänyt uutta kilpailukykysopimusta eli kikyä. Tämä tulkinta on virheellinen, eikä tällaista ajatusta tai tavoitetta ole Akavassa. En ole myöskään itse tätä ajatusta esittänyt enkä tarkoittanut, Fjäder sanoo tiedotteessa.

Fjäder kertaa tiedotteessa kiky-sopimuksen taustaa. Sopimus tehtiin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aloitteesta ja pakottamana työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken vuonna 2016, hän kertaa.

– Uutta kilpailukykysopimusta emme tee. Talous kasvaa nyt erinomaisesti ja työllisyyskehityskin on myönteinen. Kannan kuitenkin huolta Suomen julkisen talouden velkaantumisesta ja liian alhaisesta työllisyysasteesta pitkällä aikavälillä, hän sanoo.

Fjäder toteaa, että väestökehitys huomioiden Suomen tilanne ei ole kauaskantoisesti kestävä. Hän sanoo, ettei halua jättää julkisen talouden velkaantumista ja hyvinvointivaltion kestävyyttä nuorten ja tulevien polvien maksettavaksi.

– Siksi olen useasti nostanut esiin, että tavoitteenamme pitää olla nostaa työllisyysasteemme muiden Pohjoismaiden tasolle. Sen saavuttamiseksi on löydettävissä muita ratkaisuja kuin kertaluontoisena tehty kiky-sopimus.

Ennen Fjäderin oikaisua useat ay-liikkeen toimijat irtisanoutuivat hänen kommenteistaan, jotka nähtiin kiky-kaipuuna. Ainakin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ja ammattiliitto Jyty ilmoittavat Twitterissä irtisanoutuvansa Fjäderin kiky-linjoista.

– Sillä lailla! Akava haikailee uuden kiky-sopimuksen perään. No way Jose, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kommentoi.

– Ei enää koskaan kikyä kiitos! Sopimus kohdistui täysin kohtuuttomasti ja epätasa-arvoisesti julkisen sektorin työntekijöihin, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima tviittaa.

Fjäderin puheista niin ikään irtisanoutuva Juko kuvaa kikyä ”äärimmäisen epäoikeudenmukaiseksi”.

– Jukisen sektorin palkansaajat maksoivat kikystä ylihinnan, arvet eivät ole vieläkään parantuneet täysin.

Aiemmin Fjäderin puheita on kommentoinut myös sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, joka ei tarttunut kiky-kaipuuseen, vaan muihin kiky-kommentteihin. Tämän nostaa esiin myös Akavan Erityisalojen Salla Luomanmäki.

– On hyvä, että puheenjohtaja Fjäder oikoo julkisuudessa kärjistynyttä kuvaa siitä, että hän olisi ehdottanut uutta kilpailukykysopimusta eli kikyä. On myös hyvä, että Akava toteaa selkeästi, ettei sillä ole tällaista tavoitetta tai ajatusta, Luomanmäki sanoo tiedotteessa.

– Sanoudumme kuitenkin yksiselitteisesti irti myös puheenjohtajan lehtisitaatista, että “kiky oli raskas, mutta pakko tehdä”. Näemme, että kilpailukykyä on tuettava kannustaen ja porkkanoilla, ei kepillä, hän jatkaa.

Luomanmäen mukaan kiky-tunnit olivat jäsenisölle “pitkään melkein kuin kirosanana ja synonyymi vanhakantaiselle työajalla kyykyttämiselle”. Kiky-tunneista eroon pääseminen oli ison neuvottelu-urakan takana, Luomanmäki muistuttaa.

– Kiky kuritti erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisia palkkakuopassa olevia aloja, joita edustavat myös jäsenemme kirjastoissa, museoissa, arkistoissa ja tiedonhallinnassa, kulttuuri-, nuoriso- liikunta- ja kielialalla. Keskellä tiukkaa neuvottelukierrosta kiky-puheet nostavat jäsenistössämme vanhat haavat esille.

Niin ikään Fjäderin muihin kiky-kommentteihin tähän tarttuu työmarkkinakeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Twitterissä.

– Kollega Akavan Sture Fjäderin muisti pätkii pahasti tai on kovin valikoiva, kun unohtaa, että kiky-sopimuksessa työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja siirrettiin pysyvästi – siis pysyvästi – palkansaajien maksettavaksi noin 2,6 prosentilla, Palola tviittaa.