– Kuulostaa ihan todella ikävältä ja käsittämättömältä, koska sehän olisi koulutusleikkaus. Se olisi täysin vastoin sitä, mitä hallitus on nyt tuonut esille – että panostetaan osaamiseen ja koulutukseen ja että koulutusta pidetään erityissuojeluksessa, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo Demokraatille.

– Nyt päinvastoin pitäisi panostaa ammatillisen koulutuksen laatuun ja resursseihin. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet, mutta resurssit vastaavalla tavalla eivät. En pidä tätä avausta miltään osin järkevänä.

Purra kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, miten vuosien ajan on kuultu, kuinka ”erittäin harvaksi päässyt lähiopetus aiheuttaa nuoren tippumista amisrattaista”.

– Tyhjäkäyntiä, nuorelle ongelmia. Olisikin varmaankin järkevää lyhentää tutkintoaikaa ja täyttää viikkoja lähiopinnoilla. Tiukempi paketti. Ei säästötoimena vaan koulutusparannuksena, hän esittää.

Murto muistuttaa, että jo nyt on mahdollista suorittaa tutkinto nopeammin, jos osaamista on. Hän katsoo, että tutkintoajan lyhentäminen todennäköisesti vain laskisi koulutuksen ja osaamisen tasoa entisestään.

MURTO pitää hyvänä ja tärkeänä, että hallitusohjelmaan on kirjattu lähiopetuksen määrän lisääminen. Se ei kuitenkaan saa tapahtua tutkintoajan kustannuksella.

Murron mielestä nyt olisi tärkeää nostaa ammatillisen koulutuksen arvostusta. Hän painottaa, että Suomessa tarvitaan työelämään laaja-alaista osaamista. Hän huomauttaa, että ammatillisen koulutuksen heikentäminen, johon tutkintoajan lyhentäminen hänen arvionsa mukaan johtaisi, olisi myös vastoin tavoitetta nostaa korkeakoulutettujen määrää.

– Korkeakouluihin hakeudutaan toiselta asteelta, ja nyt useammin lukiosta, joten se potentiaali jatkokouluttautua tulee nimenomaan sieltä ammatillisen koulutuksen puolelta, hän sanoo.

Murto peräänkuuluttaakin pitkäjänteistä koulutuksen ja osaamisen rahoitussuunnitelmaa. Hän painottaa, että kaikista koulutusasteista täytyy pitää huolta, jotta korkeakoulutettujen määrää saadaan kasvatettua ja osaamistasoa nostettua.

OAJ:n jäsenkysely ammatillisissa oppilaitoksissa työskenteleville paljastaa, että ammatillisessa koulutuksessa on tällä hetkellä valtavia haasteita.

– Oppivelvollisuusuudistus on johtanut siihen, että opiskelijoiden määrä on kasvanut. Samaan aikaan myös kaikki oppimiseen liittyvät haasteet ovat lisääntyneet, mutta oppimisen tukea ei ole riittävästi, Murto kiteyttää.

Hän muistuttaa, että vastassa eivät ole yksinomaan oppimisen haasteet.

– On erilaisia elämänhallinnan haasteita, mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntymistä, häiriökäyttäytymistä ja niin edelleen.

JÄSENKYSELYYN vastanneista 90 prosenttia kokee, että viimeisen kahden vuoden aikana opiskelijoiden tuen tarve on lisääntynyt. Yli puolet kertoo, että heidän antamansa lähiopetuksen määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana vähentynyt.

Lähes kolme neljäsosaa arvioi, että henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman päivittämiseen ja seurantaan liittyvä aika on lisääntynyt ja yli 60 prosenttia katsoo kurin ja järjestyksen ylläpidon vaativan aiempaa enemmän aikaa.

– Opettamiseen on käytettävissä aiempaa vähemmän aikaa ja hallinnolliseen työhön ja työrauhan ylläpitämiseen kuluvan ajan määrä on lisääntynyt. Tällä on merkittävä vaikutus koulutuksen laatuun, opiskelijoiden saamaan tukeen ja opettajien työssä jaksamiseen. Miten saavutetaan tavoite korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä, ellei ammatillisen koulutuksen laadusta huolehdita, Murto muotoilee huolensa tiedotteessa.

Yhdeksän kymmenestä opettajasta koki työnsä kuormittavampana kuin aiemmin. Lähes 80 prosenttia vastanneista arvioi, että syynä ovat opiskelijoiden heikommat valmiudet opiskeluun.

– Suomalaisten nuorten oppimistulokset ovat laskeneet peruskouluissa eri mittausten mukaan jo vuosituhannen vaihteesta lähtien. Nyt ongelmat alkavat näkymään selvästi jo lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Oppimisen tuki on laitettava kuntoon ja koulujen eriytyminen on pysäytettävä. Koulutusleikkauksien sijaan tarvitsemme pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman, jolla varmistetaan oppimistulosten ja koulutustason nosto, Murto sanoo.

KEHYSRIIHESSÄ hallitus on päättämässä ennakkotietojen mukaan mittavista sopeutustoimista. OAJ:n mielestä koulutus eikä myöskään ammatillinen koulutus voi olla leikkauskohteiden joukossa.

OAJ muistuttaa tiedotteessa, että myös kuntien valtionosuuksien leikkaaminen kohdistuisi välillisesti ammatilliseen koulutukseen. Nämä olisivat ristiriidassa hallituksen lupaamien koulutuksen erityissuojeluksen ja ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen turvaamisen kanssa.

– Koulutuksen erityissuojeluksen murtuminen olisi katastrofaalinen tilanne ammatillisen koulutuksen laadun kannalta. Jo tällä hetkellä näkyy, etteivät resurssit vastaa opetuksen ja ohjauksen tarpeita. Ammatillinen koulutus on ollut leikkausten kohteena jo aiemmin. Ylimääräistä leikattavaa ei yksinkertaisesti ole, Murto korostaa.

OAJ muistuttaa, että ammatillinen koulutus on myös tärkeä väylä uudelleenkouluttautumiseen ja sen opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa on aikuisia.

– Ammatillisten osaajien tarve esimerkiksi tekniikan ja terveydenhuollon parissa on valtaisa. Ammatillinen koulutus pitää nostaa sille kuuluvaan arvoonsa, ja se edellyttää myös riittäviä resursseja, Murto kiteyttää.