– Ihmiset kokevat, että he ovat enemmän naimisissa työn kuin puolison kanssa, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n sopimusasiantuntija Maija Wilskman kiteyttää.

Tehy ja Super nostivat alkuviikosta omista tavoitteistaan tiedottaessaan tapetille tarpeen työaikamääräysten kokonaisuudistukselle.

– Samaan tapaan kuin palkkausjärjestelmä juuri uudistettiin, myös työaikajärjestelmä kaipaa täydellistä remonttia. Nykyiset työaikamääräykset ovat vuosikymmeniä vanhat, sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo.

TYÖVUOROLISTAT tehdään hoitajille pääsääntöisesti nyt kolmeksi viikoksi kerrallaan. Se tarkoittaa, että omaa vapaa-aikaansa ei pääse suunnittelemaan kovin pitkälle eteenpäin. Tähän halutaan Kirvesniemen mukaan nyt muutos.

Työntekijöille halutaan myös enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työvuoroihinsa.

– Sitä on myös tutkittu, että se lisää jaksamista ja työhyvinvointia, että pystyy itse vaikuttamaan työaikojen sijoitteluun. Ei tietenkään aina itse pysty määrittelemään, koska on töissä, mutta työnantaja voi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan vuoroja työntekijöiden toiveita huomioiden, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo.

Liitot korostavat, että työvuorolistoihin pitää myös voida luottaa. Wilskman ja Kirvesniemi kuvailevat, kuinka hankalaa töistä irrottautuminen vapaa-ajalla voi olla hoitajapulan riivaamalla alalla.

– Hoitajia kutsutaan jatkuvasti töihin vapaa-ajalta ja varallaoloa on kohtuuttoman paljon, Kirvesniemi sanoo.

Wilskman painottaa, että jos työntekijä joustaa, pitää siitä myös saada korvausta. Hän nostaa esiin, että työnantajan lupa muuttaa työvuoroja on tällä hetkellä tiukempi työlaissa kuin virka- ja työehtosopimuksessa. Lain mukaan listaa voi muuttaa vain töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Sopimuksessa puhutaan perustellusta syystä.

– Tätä on kyllä yritetty saada aikaisemmillakin kierroksella muutettua, mutta ei se työnjohto-oikeuden rajaaminen ole työnantajalle kauhean mieluisaa.

Wilskman kertoo, että JHL:n tavoitteissa on myös parantaa varallaoloon liittyviä kirjauksia. Varallaolo tarkoittaa, että työntekijä on vapaa-ajallaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua töihin.

– Varallaolijoilla ei ole nyt oikeutta keskeytymättömään vuorokausilepoon. Tavoitteena on, että se pystyttäisiin takaamaan myös heille.

LIITOT haluavat parantaa myös epämukavia työaikoja tekevien tilannetta. Tehyn Kirvesniemi muistuttaa, että esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan sosiaalialan vuorotyössä on iso liuta terveysriskejä.

– Meidän tavoitteenamme on, että yötyötä tekevillä olisi lyhyempi viikkotyöaika kuin normaalia päivätyötä tekevillä. Siihen on saatu vinkkiä muista Pohjoismaista – esimerkiksi Norjassa asiasta on säännelty niin laissa kuin työehtosopimuksissa, Kirvesniemi valottaa.

Palkkaan yötyöläisten lyhyempi työaika ei Kirvesniemen mukaan vaikuttaisi, koska kyse on sen huomioimisesta, kuinka raskasta työ on ja miten se vaikuttaa terveyteen.

Yhtälö, jossa palkka pysyy samana, mutta työtunnit vähenevät, ei kuulosta työnantajalle helposti nieltävältä uudistukselta. Kirvesniemellä on kuitenkin luottoa siihen, että yhteinen sävel löytyy. Hän muistuttaa, että näin oli myös taannoin uudistetun palkkausjärjestelmän kohdalla.

– Uskoisin, että meillä on työnantajan kanssa yhteinen tavoite siinä, että halutaan tehdä uudistuksia. On selvää, että jos työaikajärjestelmiin tehdään muutoksia, niillä voi olla myös kustannusvaikutuksia. Näistä neuvottelupöydässä keskustellaan ja yritetään löytää kompromisseja, Kirvesniemi sanoo.

Wilskman ei ole aivan yhtä optimistinen. Hän tuumii, että työnantajalla on pikemminkin pyrkimys nostaa työaikoja kuin laskea niitä. Wilskman kuitenkin muistuttaa, että alaa vaivaa henkilöstöpula.

– Se on Ruotsissakin todettu, että työaikaa lyhentämällä saadaan alan houkuttavuutta lisättyä ja ihmisiä hakeutuu alalle, kun esimerkiksi ei tarvitse tehdä niin pitkää työviikkoa yötyössä.

Hän huomauttaa, että on myös ihmisiä, jotka hakeutuisivat mieluummin yöpainotteiseen työhön. Heitä uudistus saattaisi houkutella puoleensa. Se taas voisi vapauttaa yötyön ikeestä niitä ihmisiä, joille kolmivuorotyö tai yötyö ei kerta kaikkiaan sovi.

JYTY on lausunut tavoitteekseen epämukavista työajoista maksettavien korvausten parantamisen sekä paremman ja sitovamman työvuorosuunnittelun. Edellä mainitun työvuorolistoihin luottamisen lisäksi Jonna Voima nostaa esiin työvuorojen pilkkomisen.

– Tavoittelemme, että työvuoroja ei pilkottaisi pieniksi paloiksi, vaan että työvuorot olisivat minimissään viiden tunnin mittaisia, jos työntekijä ei itse toivo lyhyempiä.

Neuvottelupöytään halutaan nostaa myös lisä- ja ylityöstä maksettavat korvaukset.

– Nyt kunnissa ja hyvinvointialueilla työnantaja saa päättää, maksetaanko korvaus aikana vai rahana. Haluamme, että tämä päätös siirrettäisiin työntekijälle, Voima kertoo.

Myös palautuminen työpäivän aikana on tärkeä osa työhyvinvointia ja työn kuormituksen keventämistä, Jonna Voima muistuttaa. Jyty haluaa, että sopimuksiin saadaan kirjattua nykyisen yhden kymmenen minuutin palautumistauon lisäksi toinen samanmoinen.

– On myös tärkeää, että lepoajat on mahdollista toteuttaa. Nythän ne se ei jokaisella tehtävällä aina toteudu. Vaikka kuinka olisi työaikaan kuulumaton ruokatauko, niin voi olla, että sitä ei pysty pitämään. Haemme ratkaisuja, että jokaisella on oikeus palautumiseen työpäivän aikana riittävällä tavalla, Voima sanoo.

KUNTA– ja hyvinvointialan sopimukset ovat päättymässä 30. huhtikuuta. Neuvottelut aloitettiin tämän viikon tiistaina.

Sopimuksista neuvottelevat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Julkisen alan unioni JAU, jonka muodostavat Jyty ja JHL sekä Tehyn ja Superin muodostama Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote.

Hyvinvointialan työehtosopimukset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus eli sote-sopimus sekä hyvinvointialan virka- ja työehtosopimus HYVTES.

Muita sopimuksia ovat kunta-alan yleinen virka- ja työehrosopimus KVTES, kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työhtosopimus TS sekä kunta-alan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus TTES. Neuvotteluissa sovitaan myös KT:n yritysjaoston työehdot. Jaoston jäsenet ovat yrityksiä, jotka ovat kuntien tai hyvinvointialueiden määräysvallassa. Aiemmin nämä yritykset kuuluivat Avaintyöantajat Avaintaan, joka lopetti toimintansa vuoden 2025 alussa.