Tiede ja teknologia
15.1.2026 09:35 ・ Päivitetty: 15.1.2026 09:35
Energiavirasto: Hannes-myrsky paljasti – sähköverkkomme on yhä turhan haavoittuva
Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi sanoo joulukuisen Hannes-myrskyn aiheuttamien laajojen ja pitkien sähkökatkojen osoittaneen, ettei työ sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi ole vielä valmis.
- Tarvitaan vielä merkittävästi investointeja, jotta kaikissa tilanteissa toimitusvarmuus on asianmukaisella tasolla ja keskeytysten määrä ja myös kesto pysyvät kurissa, ylijohtaja sanoi torstaina mediatilaisuudessa.
Nurmi huomautti, että reilun kymmenen vuoden aikana on jo tehty merkittäviä investointeja sähkön jakeluverkkoon, mikä on selvästi parantanut toimitusvarmuutta.
- Nähdään, että keskeytysten määrässä ja kestossa on selvä laskeva trendi.
Energiavirasto kerää kahden vuoden välein jokaiselta verkkoyhtiöltä niiden kehittämissuunnitelmat. Uusimmat ovat vuodelta 2024. Niiden mukaan lähivuosina voimaan astuvat toimitusvarmuusvaatimukset eivät vielä tuolloin täyttyneet 13 prosentissa eli noin puolessa miljoonassa sähkön käyttöpaikassa.
Osalla yhtiöistä määräaika vaatimusten täyttämiselle on vuoden 2028 lopussa ja osalla vuoden 2036 lopussa.
Seuraavan kerran suunnitelmat kerätään ensi kesänä.
- Korostamme sitä, että nyt kun saamme suunnitelmat yhtiöiltä, niin yhtiöiden on analysoitava näiden tekemiensä toimenpiteiden riittävyys. Nyt erityishuomiona, yhtenä asiana, pitää olla tämä viime vuoden lopun Hannes-myrsky, Nurmi sanoi.
VIRASTO esitteli tilaisuudessa myös sähkömarkkinakatsauksensa. Sen mukaan suomalaiset kotitaloudet saivat hieman helpotusta sähkölaskuihinsa viime vuonna.
Sähkölaskun kokonaishinta laski kotitalouksilla keskimäärin noin kaksi prosenttia ja sähkölämmittäjillä vajaat puoli prosenttia. Sähkölasku pieneni vuodessa keskimäärin 10-20 euroa.
Siirtohinnat nousevat muun muassa siksi, että verkkoyhtiöt investoivat säävarmaan verkkoon.
Energiaviraston mukaan kotitaloudet hyötyivät erityisesti vaihtaessaan uusiin, aiempaa edullisempiin sähkösopimuksiin. Myös sähkön pörssihintojen tasaantuminen auttoi kotitalouksia.
Energiaviraston esimerkkilaskelman mukaan 5 000 kilowattituntia sähköä vuodessa kuluttavan kotitalouden sähkölasku oli viime vuonna 1 043 euroa. Sähkön kokonaishinnaksi muodostui 20,86 senttiä kilowattitunnilta. Kokonaishintaan sisältyvät energia, siirto ja verot. Laskelma perustuu keskihintoihin marraskuun alussa 2025.
Kotitalouksien sähkölaskun kokonaissumma pieneni nyt kolmatta vuotta peräkkäin.
VIIME VUONNA siirtohintojen muutokset olivat kuluttajille keskimäärin hyvin pieniä, Energiavirasto sanoo katsauksessa. 2020-luvulla siirtohinnat ovat nousseet keskimäärin 1,7 prosenttia vuodessa eli yleistä hintakehitystä maltillisemmin.
Siirtohinnat nousevat muun muassa siksi, että verkkoyhtiöt investoivat säävarmaan verkkoon.
Pörssisähkön suosio on ollut nousussa, ja vuoden 2024 lopussa pörssisähkösopimusten osuus oli kohonnut jo kolmannekseen. Samaan aikaan määräaikaisten sähkösopimusten osuus on pysytellyt noin 50 prosentissa ja toistaiseksi voimassa olevien sopimusten suosio hiipunut.
Tuoreet tiedot eri sopimustyyppien markkinaosuuksista vuoden 2025 lopussa saadaan loppukeväästä.
Teksti: STT / Iiro-Matti Nieminen, Terhi Riolo Uusivaara
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.