Ennusteen mukaan Brandenburgissa suurin puolue olisivat sosiaalidemokraatit (SPD) ja Saksissa kristillisdemokraatit (CDU). Kummassakin osavaltiossa AfD kasvattaisi kannatustaan merkittävästi ja nousisi toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Brandenburgissa AfD:n kannatus olisi ennusteen mukaan 22,5 prosenttia, eli noin kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Saksissa AfD:n kannatus olisi 27,5 prosenttia, mikä tarkoittaisi lähes 18 prosenttiyksikön harppausta viiden vuoden takaisista vaaleista.

Liittokansleri Angela Merkelin hallitukseen kuuluvat CDU ja SPD ovat ennusteen mukaan kärsimässä vaalitappion kummassakin osavaltiossa. Brandenburgin ja Saksin osavaltiovaalien tulokset ovat jälleen uusi isku Merkelin hallitukselle, joka on natissut liitoksissaan etenkin SPD:n romahtaneen kannatuksen vuoksi.

Ensimmäiset tulosennusteet Brandenburgin ja Saksin osavaltiovaaleista julkaistiin kello 19 Suomen aikaa vaalihuoneistojen sulkeuduttua.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku arvioi aiemmin STT:lle, että AfD:lle povattua huimaa vaalivoittoa pitää tarkastella sitä taustaa vasten, että Saksissa ja Brandenburgissa äänestettiin edellisen kerran vuonna 2014 eli ennen pakolaiskriisiä, joka siivitti AfD:n ensi kertaa parlamenttiin vuoden 2017 liittopäivävaaleissa. Tutkijan mukaan kyse ei siis ole mistään AfD:n uudesta nousukiidosta vaan jo pidempään vallinneesta tilanteesta.

Toimivan hallituskoalition löytymisestä oli ennakoitu vaikeaa sekä Brandenburgissa että Saksissa, koska muut puolueet eivät ole olleet halukkaita tekemään yhteistyötä AfD:n kanssa.

Sosiaalidemokraattien mahdollisen hallituseron Iso-Markku arveli tulevan ajankohtaiseksi vasta myöhemmin syksyllä, kun SPD alkaa valita uusia puheenjohtajia ja puoliväliin edenneen hallituskauden sujumista muutenkin arvioidaan.

Toistaiseksi linja, jonka mukaan äärioikeistolaisena pidetyn AfD:n kanssa ei tehdä yhteistyötä, on pitänyt kaikkien puolueiden ja osavaltioiden osalta.