-  Yhtäältä taloudessa ei mene hyvin, mutta toisaalta valitettavasti niin huonosti ei mene, että sodankäynti loppuisi talouden ongelmien takia, sanoi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko maanantaina STT:lle.

Bofitin maanantaina julkaisema ennuste olisi toteutuessaan silti kylmä suihku Venäjän taloudelle.

Ennusteessaan Bofit arvioi, että Venäjän talouden nopea kasvu on ohi. Tutkimuslaitos ennustaa, että koko vuonna Venäjän talous kasvaa korkeintaan yhden prosentin vauhtia.

ENNUSTEESSA tarkastellaan Venäjän talouden kehitystä vuosina 2025-2027. Bofit arvioi Venäjän talouden kehittymistä puolen vuoden välein, viimeksi kuluvan vuoden maaliskuussa.

-  Maaliskuussakin viestimme oli, että kasvuvauhti hidastuu, mutta hidastuminen on ollut nopeampaa ja voimakkaampaa kuin mitä me ennakoimme, Solanko sanoi.

Venäjän tilastokeskuksen mukaan Venäjän talouskasvu vuosina 2023-2024 oli noin neljä prosenttia.

-  Maaliskuussa ennustimme, että kasvuvauhti puolittuu, mutta nyt näemme, että se jää vielä tätäkin pienemmäksi, Solanko totesi.

Solangon mukaan kahden vuoden päästä Venäjän talous on haavoittuvampi ja sen kasvunäkymät paljon heikommat kuin ennen sotaa.

Bofit ennustaa, että ilman merkittäviä politiikkamuutoksia tai ulkoisia shokkeja bruttokansantuote kasvaa noin yhden prosentin vauhtia myös lähivuosina.

BOFITIN mukaan talouden kasvua rajoittavat ennustejaksolla sodan tarpeet, työvoimapula ja julkisten menojen kasvun hidastuminen. Kuluvan vuoden kasvua on hidastanut myös öljyn hinnan lasku, joka on supistanut valtion verotuloja merkittävästi.

Solangon mukaan Venäjän julkisen talouden liikkumavara käykin koko ajan pienemmäksi.

Jos Venäjä tarvitsee lisää rahaa menoihin, täytyy nyt jostain muualta vastaavasti supistaa tai kerätä lisää veroja.

-  Nythän Venäjä alkaa olla siinä tilanteessa, missä suurin osa maailman maita on, eli julkiset varat ovat loppu, Solanko lisäsi.

Hän kuitenkin arvioi, että menoleikkaukset tai veronkorotukset olisi Venäjällä suhteellisen helppo toteuttaa.

-  Niin kauan kuin Venäjän poliittinen johto pitää sotaa keskeisenä päämääränä ja maan johdolla on väkivallan ja median monopoli, en näe, että talouden ja yhteiskunnan resurssien siirtäminen sotaa tukeville aloille olisi ylitse pääsemättömän vaikeaa, hän sanoi.

Solangon mukaan venäläiset yritykset ovat hyvin ketteriä.

-  Siellä on lukemattomia yrityksiä, jotka ovat tottuneet toimimaan vaikeissa liiketoimintaympäristöissä ja keksimään laillisia ja laittomia tapoja päästä erilaisista esteistä yli ja eteenpäin, hän totesi.

VENÄJÄLLÄ valtaosa kotitalouksista on hidastuvasta kasvusta huolimatta yhä tyytyväinen taloudelliseen tilanteeseensa. Bofitin maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan valtaosa venäläisistä kotitalouksista kokee taloudellisen tilanteensa jopa paremmaksi nyt kuin ennen hyökkäyssodan alkua.

Solangon mukaan tulos on ymmärrettävä, kun otetaan huomioon Venäjän hyvä työllisyystilanne ja palkkojen nousu.

-  Sodan tuhot eivät pääsääntöisesti kaadu venäläisten niskaan, Solanko sanoi.

Käytännössä työttömyys on Solangon mukaan Venäjällä pudonnut niin alhaiseksi, että hänen mukaansa voidaan puhua täystyöllisyydestä.

-  Työttömyysprosentti on hirvittävän pieni talouden kokoon suhteutettuna, hän lisäsi.

Hyvän työttömyystilanteen vuoksi kotitalouksien reaalitulot nousevat edelleen, vaikkakin Solangon mukaan tämä kasvu on hidastumassa.

-  Kun työttömyys on käytännössä olematonta ja työvoimasta on pulaa, joutuvat yritykset kilpailemaan työvoimasta nostamalla palkkoja siten, että palkkojen nousu on nopeampaa kuin keskimääräisten kuluttajahintojen nousu, Solanko selitti.

MITEN luotettavia Venäjän taloudesta saatavat luvut ylipäänsä ovat?

Solanko sanoi uskovansa, että Venäjältä saatavat luvut antavat edelleen oikean suuntaisen kuvan siitä, mitä taloudessa tapahtuu.

Solangon mukaan Venäjällä tehtiin jo sodan alkuvaiheessa strateginen päätös olla julkaisematta kaikkia lukuja.

Tämä sen sijaan, että lukuja yritettäisiin esimerkiksi tietoisesti väärentää, hän lisäsi.

Tällaisia lukuja, joita ei enää julkaista samassa mittakaavassa kuin ennen hyökkäyssotaa, ovat muun muassa Venäjän ulkomaankauppaan liittyvät ja julkisiin menoihin liittyvät luvut.

-  Venäjältä tuleviin lukuihin täytyy suhtautua paljon suuremmalla varauksella kuin esimerkiksi euroalueen tai Yhdysvaltojen lukuihin, mutta toisaalta vähän vähemmällä varauksella kuin esimerkiksi Kiinan tilastolaitoksen lukuihin, Solanko tiivisti.