Anttilan yli 35-vuotinen ura politiikan huipulla sisältää reilun parin vuoden käynnin Euroopan parlamentissa, mutta muuten hän on ollut koko ajan kansanedustaja. Anttila toimi maa- ja metsätalousministerinä vuosina 2007–2011. Hän perustelee ilmoituksessaan Etelä-Hämeen piirin kokoukselle luopumistaan ennen kaikkea perhesyin.

– Erittäin raskaiden ja vaikeiden pohdintojen jälkeen olen päätynyt nyt toteuttamaan perheeni ja erityisesti lastenlasteni toiveen. Mamma jää nyt jo kotiin, he ovat vedonneet monta kertaa. Tämä on vaatinut minulta vakavaa pohdintaa siitä, mikä elämässäni on tärkeintä. Tärkeintä ovat koti, perhe ja lapset sekä lapsenlapset. Ilman heitä en olisi mitään.

Anttila kertoo myös, että luopuminen ei ole helppoa vuosikymmenten eduskuntatyöskentelyn päättyessä.

Moni konkariedustaja on syksyn aikana kertonut, että heidän uransa eduskunnassa päättyy tähän kauteen. Tilastoista selviää, että toistaiseksi eduskunnan jättävien joukko ei ole ainakaan vielä poikkeuksellisen runsas.

STT:n viidet edelliset vaalit kattavassa selvityksessä suurin kato kävi vuonna 2011, kun peräti 36 edellisissä vaaleissa läpi päässyttä edustajaa ei asettunut ehdolle. Lisäksi kuusi edustajaa oli tuolloin vaihtanut kesken kauden muihin tehtäviin.

Vertailun perusteella eduskunnan jättää poikkeuksellisen kokenut ryhmä. He ovat vaalipäivänä keskimäärin 62-vuotiaita, ja luopujista vain seitsemän poistuu eduskunnasta alle 60-vuotiaana.

Aiempien vaalien vertailussa luopujien korkein keski-ikä oli vuonna 2011, jolloin luopuneet olivat keskimäärin 58-vuotiaita. Esimerkiksi keväällä 1999 vaalit jätti väliin 22 edellisvaaleissa valittua istuvaa kansanedustajaa eikä kukaan heistä ollut täyttänyt 65:tä vuotta. Myös seuraavissa vaaleissa 2003 suurin osa eduskunnan vapaaehtoisesti jättäneistä ei ollut eläkeikäisiä ja vanhin heistä oli 65-vuotias.

Vertailun perusteella vaalimenestyksen voi nähdä mahdollisesti vaikuttaneen keskustan tämän vuosikymmenen luopujiin, mutta muuten luopujien määrät varsinkin suurilla puolueilla ovat pysyneet suhteellisen tasaisina.

– Varmasti gallupit vaikuttavat. Eivät ihmiset niin sanotusti tyhmiä ole. Gallupit ovat hirveän tärkeitä ilmapuntareita niin poliitikoille kuin mediallekin, keskustassa pitkään eri tehtävissä vaikuttanut Timo Laaninen sanoo.

Laaninen valittiin keskustan puoluesihteeriksi kesällä 2010, ja seuraavana keväänä keskusta kohtasi veret seisauttavan yli seitsemän prosenttiyksikön vaalitappion. Seitsemän keskustalaista edustajaa ei lähtenyt vaaleihin, ja kaksi entistä ministeriä siirtyi kesken kauden muihin tehtäviin.

Seuraavissa vaaleissa keskusta otti muhkean vaalivoiton ja pääministerivastuun. Vain kaksi keskustan vuonna 2011 valittua istuvaa kansanedustajaa ei osallistunut vaaleihin 2015. Lisäksi yksi edustaja oli siirtynyt kesken kauden muihin tehtäviin.

Laaninen lopetti puoluesihteerinä toissa vuonna. Politiikan ulkopuolelle siirtynyt Laaninen vihittiin marraskuun alussa papiksi, ja hän toimii Helsingin Malmin seurakunnan pastorina.

– Keskustan osalta on nyt lähinnä kyse sukupolvenvaihdoksesta, joka väistämättä oli jossain vaiheessa tulossa. Lopettavissa on aika monta yli 60- tai 70-vuotiasta edustajaa, joiden osalta hiljakseltaan saatettiin jo edellisissä vaaleissa odottaa, jäävätkö pois, Laaninen sanoo.

Mielipidekyselyiden perusteella keskusta on matkalla selkeään vaalitappioon. Anttila on jo kymmenes viime vaaleissa valittu keskustaedustaja, joka on ilmoittanut, ettei osallistu ensi kevään vaaleihin. Luopuvien lisäksi kolme viime vaaleissa valittua keskustan edustajaa on kesken kauden siirtynyt muihin tehtäviin.

STT:n vertailussa vain SDP vuonna 2011 on ollut samanlaisessa tilanteessa, kun 11 vuonna 2007 valittua edustajaa istui kautensa loppuun, mutta ei lähtenyt vaaleihin. Tuolloin SDP sai alkuvuoden kyselyitä paremman tuloksen ja hilasi itsensä parin prosenttiyksikön vaalitappiosta huolimatta hallitukseen.

Keskustalta “katoaa” keväällä yli satatuhatta ääntä viime vaaleihin verrattuna. Laanisen mukaan kokeneiden edustajien vetäytyminen voi toisaalta rohkaista uusia yrittäjiä.

– Esimerkiksi Satakunnassa molemmat istuvat edustajat luopuvat, jolloin melkein kymmenellä ihmisellä valo syttyy lampussa, että nyt on mahdollisuus pitkään olleiden edustajien luopuessa, Laaninen sanoo.

Vuosien varrella suurin osa eduskunnan jättävistä on perustellut päätöksensä korkealla iällä, politiikan muuttumisella kohti tahallista väärinymmärtämistä, muiden haasteiden hakemisella tai perhesyillä.

Esimerkiksi Pekka Vilkuna (kesk.) arvosteli vuonna 2011 jäähyväispuheessaan mediaa ja kutsui Suomea sananvastuun kehitysmaaksi, sillä yhtään toimittajaa ei ole rankaistu eikä yhtäkään toimittajaa istu vankilassa.

Marjatta Stenius-Kaukonen (vas.) olisi halunnut vuonna 1991 erota eduskunnasta, koska politiikka oli hänen mukaansa rappeutunut niin moraalittomaksi, ettei hän voi jatkaa. Puhemiesneuvosto ei hyväksynyt pyyntöä. Stenius-Kaukonen osallistui vaaleihin episodin jälkeenkin ja jätti eduskunnan viimeisen kerran vuonna 2003.

STT:n vertailussa on katsottu vuoden 1995 eduskuntavaaleista alkaen valitut edustajat, jotka eivät ole osallistuneet seuraaviin eduskuntavaaleihin. Muihin tehtäviin siirtyneillä edustajilla tarkoitetaan kansanedustajia, jotka ovat kesken kauden siirtyneet muihin tehtäviin tai Euroopan parlamenttiin. Heidän tilalleen kesken kauden tulleita kansanedustajia ei ole huomioitu mahdollisina luopujina.

STT–MIKKO ISOTALO