Ryhmäkokouksella aloitimme. Kävimme läpi kokouskäytänteitä ja olo alkoi itselläni varmistua. Kyllä minä tämän hoidan, ohjeet oli selkeät ja oma väki oli tukena koko kokouksen ajan.

Saliin mentäessä katse harhaili ja etsi piirillemme kuuluvia paikkoja. Ei muuta kun istumaan ja kokoustavarat pöydälle. Turvavälit oli otettu huomioon ja maskeja oli saatavilla. Käsidesiä lorauteltiin saliin mennessä ja sieltä poistuttaessa lähes joka välissä.

Koko päivän kuuntelimme puheita ja alustuksia eri aiheista, kunnes illalla aloitimme valiokuntatyön. Itse kuuluin talous, vero ja -elinkeinovaliokuntaan. Työskentelimme valiokunnassa osa etäyhteyksin ja osa fyysisesti salissa. Koronan aiheuttamat järjestelyt toimivat lopulta hyvin alkuvaikeuksien jälkeen.

Seuraavana päivänä isossa salissa oli vuorossa henkilövalintoja. Sanna Marin valittiin odotetusti puolueen puheenjohtajaksi ja Antton Rönnholm puoluesihteeriksi. Tämän jälkeen oli vuorossa puolueen varapuheenjohtajien valinta. Jännitys kohosi salissa. Puolueella oli kuusi hyvää ehdokasta, joten äänestys oli edessä. Oman piirin ehdokas Matias Mäkynen oli esiintynyt vahvasti puolueväelle ja medialle, toiveemme Matiaksen valinnasta oli korkealla. Äänet oli annettu ja oli tuloksen julkistuksen vuoro. Täytyy sanoa, että samaa jännitystä mitä joskus on kokenut urheilun saralla, oli ilmassa myös salissa. Oma tunne Matiaksen valinnan suhteen oli rauhallinen. On helppoa olla ihmisen takana, joka osaa perustella vastauksiaan ja esittää ne ymmärrettävästi ja rauhallisesti kuulijoille. Niinpä se, että Matias tuli valituksi, ei lopulta henkilökohtaisesti ollut yllätys.

Illalla vähän juhlistettiin Matiaksen valintaa ja kävimme pitkiä keskusteluja yhteiskunnan eri aloilta ja eri näkökulmista. Henki kokouksessa oli hieno, kaikille mielipiteille annettiin tilaa ja keskustelu oli vilkasta. Ihmisiä eri aloilta ja eri lähtökohdista tuntuivat yhdistyvän lämpimän aatteen alle, missä jokaiselle on tilaa.

Kolmas päivä ja edessä oli äänestyksiä aloitteista, sekä kokouksen päättävä Sanna Marinin linjapuhe. Kävimme läpi yli 250 aloitetta. Osasta äänestettiin. Osa iloitsi, osa pettyi, mutta niin se menee myös puolueen sisäisessä demokratiassa. Ja lopuksi Sannan linjapuhe, jonka voi sanoa olleen toivoa antava ja eteenpäin suuntaava. Näin oli tullut päätökseen ensikertalaisen matka puoluekokouksessa ja juna toi matkaajan väsyneenä mutta tyytyväisenä kotiin.

SDP on liike, jossa on tilaa kaikille ihmisille, sen sain kokea. Lämminhenkinen yhteisten tavoitteiden eteen tehtävä työ näkyy kaikilla portailla alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Päivän politiikassa ja etenkin tulevaisuudessa SDP:n tulee edelleen olla aloitteita tekevä suunnan näyttäjä, kiihkottomasti asioita eteenpäin vievä liike, jossa kuunnellaan kentän ääntä.

Kiitos puolueeni SDP.

Kirjoittaja on JHL:n pääluottamusmies ja puolueosaston puheenjohtaja Lapualta.