Maailmantalouden epävarmuus on ministeriön mukaan hieman vähentynyt alustavien tullisopimusten myötä. Alkuvuoden tiedot maailmantaloudesta ovat myös olleet jonkin verran odotuksia myönteisempiä.

Tästä huolimatta epävarmuus on edelleen merkittävää. Epävarmuus ja aiempaa selvästi korkeammat Yhdysvaltojen tullit jarruttavat reaalitulojen nousun ja investointien aikaan saamaa kasvua.

Suomessa viennin kasvua jarruttaa Yhdysvaltojen kauppapolitiikka ja euron vahvistuminen, mutta sitä tukee euroalueen toipuminen. Tuonti kasvaa vientiä nopeammin.

-  Meillä on varsinkin datakeskushankkeita tällä hetkellä käynnissä, ja ne tuovat investointieuroja Suomeen, sanoi finanssineuvos Janne Huovari VM:n tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Tänä vuonna bruttokansantuote (bkt) kasvaa prosentin, ensi vuonna 1,4 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 1,7 prosenttia, VM ennustaa.

JULKISUUDESSA on keskusteltu siitä, ovatko pääministeri Petteri Orpon (kok.) puheet Suomen taloustilanteesta liian myönteisiä. Orpo sanoi syyskuun ensimmäisen viikon kyselytunnilla eduskunnassa, että Suomen talous on kesän aikana lähtenyt kasvuun. Orpo on käyttänyt toistuvasti finanssikonserni OP:n arviota.

VM:n ennuste ensi vuodesta on jopa hivenen heikentynyt, sillä kesäkuussa bkt:n ennustettiin kasvavan 1,5 prosenttia. Lisäksi ministeriö katsoo, että tämän vuoden kasvuennustetta olisi todennäköisesti rukattu hieman alaspäin, jos kaikki tuoreimmat tiedot olisivat olleet käytössä.

-  Ennuste on lyöty kiinni noin kuukausi sitten budjettiriihen käyttöön. Sen jälkeen meille on tullut toisen vuosineljänneksen bkt-tiedot ja työllisyystietoja, ja ne olivat heikompia kuin odotimme, Huovari sanoi.

OP arvioi kuukausi sitten talouden näkymien parantuneen ja rukkasi suhdanne-ennustettaan positiivisempaan suuntaan. OP:n ekonomistit ennustivat Suomen bruttokansantuotteen kasvun kiihtyvän ensi vuonna 2,0 prosenttiin, kun aiempi ennuste oli 1,5 prosenttia. Kuluvan vuoden arvio talouden kasvusta pysyi tasan yhdessä prosentissa.

PÄÄMINISTERI sanoi syyskuun alussa myös, että työllisyyskehitys olisi lähtenyt kääntymään parempaan suuntaan. VM:n mukaan työllisyydessä ei ole tapahtunut käännettä kasvuun alkuvuoden aikana.

-  Työllisyydestä on odotettu vähän parempaa kehitystä, vielä sitä ei ole nähty, Huovari sanoi.

Vuositasolla työllisiä on tänä vuonna hieman viimevuotista vähemmän ja työttömiä selvästi enemmän, noin 9,4 prosenttia työvoimasta. Ensi vuonna työllisten määrän uskotaan kasvavan ja työttömyyden laskevan 9 prosenttiin.

Hallituksen työllisyyttä edistävien toimien vaikutus on vielä tänä vuonna hyvin rajallinen, vaikka ne tukevatkin työn tarjontaa.

Työvoimaa on työmarkkinoilla runsaasti. Vaisun kysynnän takia työvoiman määrän kasvu on toistaiseksi näkynyt kuitenkin ennen muuta työttömyyden nousuna.

YKSI pääministerin väittämistä on ollut, että yksityinen kulutus on lähtenyt kasvuun. Näin hän sanoi ainakin elokuussa suurlähettiläspäivillä.

Heikko työllisyystilanne ja vaatimaton luottamus talouteen ovat kuitenkin VM:n mukaan pitäneet kotitaloudet yhä epävarmoina. Ihmiset säästävät kuluttamisen sijaan, vaikka hintojen nousun selvä hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet ostovoimaa.

Hallituksen omilla päätöksillä on myös heikentävää vaikutusta ostovoimaan.

-  Vaikka meillä on palkankorotuksia ja odotetaan, että työllisyys toipuu ja ensi vuonna tulee tuloveron alennuksia, meillä on kuitenkin myös sosiaalietuuksien leikkauksia ja kulutusveroja on korotettu. Ne toki heikentävät kotitalouksien ostovoiman kasvua, Huovari sanoi.

Kun työllisyys alkaa parantua ja työttömyys vähentyä, luottamus paranee ja kulutus alkaa ennusteiden mukaan kasvaa.

TÄNÄ vuonna julkisen talouden tilanne alkaa parantua hallituksen päättämien sopeutustoimien ja suhdanteen vetämänä, vaikka suuret puolustushankinnat kasvattavat menoja. Julkinen velkasuhde vakiintuu vaalikauden taitteessa vuonna 2027 hetkellisesti, mutta kääntyy ministeriön ennusteen mukaan välittömästi uuteen kasvuun.

Hallituksen tavoitteena oli alun perin, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan yksi prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2027 mennessä. Sittemmin hallitus on luopunut tavoitteesta. Ennusteen mukaan alijäämä olisi 3,4 prosenttia.

-  Eihän tämä tulevaisuus nyt näytä lainkaan sellaiselta, että alijäämä olisi vuonna 2027 yksi prosentti julkisessa taloudessa, sanoi ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander VM:stä tiedotustilaisuudessa.