– Rekisteriaineiston vuositason tarkastelun perusteella perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan, sanoo tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

He kuitenkin luottivat vahvemmin omiin työllistymismahdollisuuksiinsa ja kokivat sosiaaliturvaetuuksien saamiseen liittyvän vähemmän byrokratiaa. Heidän mielestään perustulo myös helpottaisi työn vastaanottamista ja yrittäjyyttä.

– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö.

Perustuloa saaneilla myös luottamus poliitikkoihin ja ylipäänsä muihin ihmisiin oli korkeampaa kuin verrokkiryhmällä.

Perustuloa saaneista terveytensä koki hyväksi tai erittäin hyväksi 55 % ja vertailuryhmästä 46 %. Stressiä koki melko paljon tai erittäin paljon perustuloa saaneista 17 % ja vertailuryhmästä 25 %.

Hallitus on toteuttanut perustulokokeilun, joka alkoi vuonna 2017. Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä.

Osallistujat valittiin Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea marraskuussa 2016 saaneista 25–58-vuotiaista ihmisistä.

Perustuloa saaneilla oli vuonna 2017 keskimäärin 49,6 työssäolopäivää kun vertailujoukolla niitä oli 49,3, eli käytännössä eroa ei juuri ollut.

Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuneiden työllisyyteen, tuloihin ja hyvinvointiin. Koko kokeilua koskevat tulokset valmistuvat keväällä 2020.

Kokeilun arviointitutkimuksen on määrä tuottaa tieteellistä tietoa sekä sosiaaliturvan uudistamisen tueksi että laajemmin sosiaalipoliittiseen keskusteluun. Kokeilusta ja sen arvioinnista saadut kokemukset antavat pohjan uusien yhteiskuntakokeilujen valmisteluun, arvioi Kela.

– Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet, eikä sosiaaliturvajärjestelmämme kaikilta osin enää vastaa nykyajan vaatimuksia. Perustulokokeilu oli keino selvittää, miten työtä voisi ottaa joustavammin vastaan ja myös miten taloudelliset kannusteet vaikuttavat työn vastaanottamiseen, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) perjantaina.

Tutkimushankkeen tieteellinen johtaja, Turun yliopiston työelämäprofessori Olli Kangas totesi, että kokeilua ei voitu suorittaa toivotulla tavalla.

– Jos olisimme saaneet toteuttaa sen niin, käsissämme olisi maailman paras kokeilu. Siitä huolimatta, että tämä on pienimuotoinen ja vesitetty, tämä on poikkeuksellinen… Vaikka kokeilussa on puutteita, tämä on monella tapaa hyvin poikkeuksellinen ja vahva, Kangas sanoi ja arveli tutkimuksen herättävän myös voimakasta kansainvälistä mielenkiintoa.

Hyvää on myös se, että eri maiden perustulokokeiluja voidaan  verrata. Kangas muistutti myös, että kyseessä on vasta ensimmäinen osa tutkimuksen tuloksista ja lisää on luvassa tulevien vuosien aikana, kun kokeilussa mukana olleita muun muassa haastatellaan.

– Odottakaa loppuraporttia.

Hän kannustaa myös uusiin perustulokokeiluihin.

– Nyt täytyy tehdä parempia kokeita, jotka kohdistuvat muihin ihmisiin kuin työttömiin, Kangas sanoi ja esitti muun muassa käänteisen tuloveron kokeilemista. Sen kokeilemisen puolesta puhui myös kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.).

– Toivon seuraavilta hallituksilta rohkeutta edetä tämän asian tiimoilta, Kangas sanoi.

Vihreät tavoittelee verotonta 600 euron perustuloa, joka olisi vastikkeetonta. Puolue toteuttaisi perustulon kahden seuraavan vaalikauden aikana. Ensi vaalikaudella otettaisiin käyttöön puolikas 300 euron perustulo ja täyteen perustuloon siirryttäisiin vaalikaudella 2023–2027.

Puoluesihteeri Lasse Miettisen mukaan puolikas perustulo olisi toteutettavissa karkeasti arvioituna noin 500 miljoonalla eurolla. Kokonaan perustuloon siirtymiselle ei ole vielä kustannusarviota.

Vasemmistoliitto puolestaan ajaa vähintään 800 euron suuruista perustuloa, jolloin summa riittäisi korvaamaan muun muassa työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kotihoidontuen ja opintorahan.

SDP ja kokoomus kannattavat vastikkeellisia tai syyperäisiä tukimuotoja samoin kuin perussuomalaiset. Tällöin tuen saajalta edellytetään esimerkiksi aktiivista työnhakua tai osallistumista työllisyyttä edistäviin palveluihin.

Keskusta esitteli torstaina niin sanotun kannustavan perustulon mallinsa. Se olisi tulosidonnainen ja vastikkeellinen, sillä sitä saisivat vain pienituloiset ja saajan olisi oltava työmarkkinoiden käytettävissä.