Demokraatille tulevaa suurvaltajohtajien Suomen tapaamista kommentoivat eduskunnassa niin entiset ulkoministerit, kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd.) ja Ilkka Kanerva (kok.) sekä ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.).

– Ilman muuta se on Suomen kannalta hieno juttu, että meillä on luotto siinä, että molemmin puolin halutaan nähdä, että nämä järjestelyt ovat luotettavissa ja fiksuissa käsissä. Kykenemme tarjoamaan luotettavat, turvalliset hovimestaripalvelut tällaisen poliittisen tapahtuman järjestämiseksi. Kyllä se on tässä mielessä tärkeää, Ilkka Kanerva pohtii.

– Se on sitten eri asia, että meitä ei voi vastuuttaa siitä, mitä keskusteluissa läpikäydään. Se on toinen saaga.

Ilkka Kanerva ei näe vaarana, että joutuisimme jonkinlaiselle harmaalle vyöhykkeelle.

– Emme ole emmekä sinne ole liukumassakaan. Kyllä Suomen ulkopoliittinen johto tämän selkeästi näkee ja pitää huolen siitä, että Suomen asema Euroopan unionin täysivaltaisena jäsenmaana on ja pysyy kirkkaana ja vankkumattomana.

– Eikä Suomi ole niitä keskusteluja käymässä, jossa Venäjä ja Yhdysvallat sovittelevat kansainvälisiä asioita keskenään. Emme me ole siinä pöydässä itse mukana. Me huolehdimme vain siitä, että olosuhteet ovat otolliset ja sitähän ne tietenkin ovat, Kanerva sanoi Demokraatille päivällä eduskunnassa.

Sittemmin on käynyt ilmi tasavallan presidentin Sauli Niinistön kertomana, että USA:lta on tullut Suomelle aloite myös kahdenväliseen tapaamiseen. Luultavimmin Niinistö tapaa yhtä lailla myös Putinia.

Kanerva pitäisi erikoisena, jos ei esimerkiksi Ukrainan tilanteeseen liittyvää, tärkeää Minskin sopimusta ei suurvaltajohtajien tapaamisessa sivuttaisi.

– Tietenkin siinä meidän kannalta katsottuna ei voi olla kuin yksi linja ja se on se, että Minskin sopimuksen toimeenpanossa tulee edetä. Sen jälkeen vasta voidaan tehdä muita johtopäätöksiä, kun nähdään, että Minskin sopimusta on alettu toimeenpanna tosissaan… Tämä on vain katsojan mielipide, joka on täysin katsomossa tämän prosessin osalta, mutta näin minä sen itse näen, Kanerva sanoo.

Pertti Salolainen on varsin samoilla linjoilla tapaamisen merkityksestä Kanervan kanssa.

– Pyrimme olemaan hyvä ja käytännöllinen hovimestari, joka hoitaa niin, että kokouksen puitteet ovat kohdallaan.

– Totta kai, kun presidentti heidät tapaa niin jotain voi puhua. Otan esimerkin – hän voi ihan hyvin vedota siihen, että arktisen alueen mustan hiilen osalta sovittaisiin joistakin vähennystarpeista, joista hän on puhunut jo Trumpille aikaisemmin. Eli jokin tällainen teema voisi nousta Suomen kannalta vetoomuksena heille molemmille.

Salolaisen haastattelun jälkeen presidentti Niinistö on jo itsekin kertonut, että Putinin ja Trumpin keskustelujen aiheet täsmentyvät tulevien kahden viikon aikana. Niinistön mukaan agendalla varmasti on kansainvälinen tilanne kokonaisuudessaan ja presidentin toiveen mukaan myös asevalvonta- ja aseriisuntakysymykset.

Näiden lisäksi Niinistö aikoo omissa keskusteluissaaan presidenttien kanssa ottaa esille huolen jännittyneestä tilanteesta Itämerellä sekä arktiset tavoitteet, erityisesti mustan hiilen päästöjen yhteisen torjunnan.

Salolainenkin toteaa, ettei Suomella sinällä ole osaa eikä arpaa Putinin ja Trumpin kahdenvälisiin neuvotteluihin.

– Voi vain esittää toivomuksia, että ne sopimukset, joita he ehkä saavat aikaan eivät tapahdu Euroopan unionin kustannuksella ja Euroopan kustannuksella.

Ylipäänsä Salolainen toteaa, että sellaista käsitystä ei saisi maailmalle syntyä, että Suomi on jokin puolueeton maa.

– Se riittää, että me annamme hyvät käytännölliset puitteet tällaiselle tapaamiselle, mutta me emme ole valtiona puolueeton maa.

Salolainen viittaa ulkomaisissa lehdissä olleisiin muotoiluihin.

– Näköjään ulkomaiset tiedotusvälineet ovat sanoneet, että kokous voidaan järjestää neutraalila maaperällä (neutral ground)… Se on tehtävä täysin selväksi tässä yhteydessä, että me olemme osa länttä.

Erkki Tuomioja toteaa, että kumpikaan, ei Putin eikä Trump ole erityisemmin tunnettu demokratiaa ja ihmisoikeuksia tukevan kansainvälisen yhteistyöjärjestelmän vahvistajina ja puolustajina.

– Siitä huolimatta on sinänsä tärkeää, että suurvaltojen johtajat tapaavat. Se on sitten eri asia, että eivät he voi muiden puolesta päättää asioita.

Tuomioja painottaa, että olisi kuitenkin hyvä asia, jos Putin ja Trump pääsisivät keskenään parempaan yhteisymmärrykseen siitä, miten maailman konflikteja saataisiin ratkaistua.

– Totta kai he ovat tervetulleita Suomeen. Tietysti voi vähän ironisesti heittää, että ehkä heihin saattaisi jopa tarttua jotain tällaisesta pohjoismaisesta mallista, demokratian ja ihmisoikeuksien ja kansainvälisen yhteistyöjärjestelmän eduista.

Mitä heidän tapaamisensa kertoo Suomen asemasta?

– Luulen, että kyllä varmaan he olisivat voineet monessa muussakin paikassa tavata. Ihan hyvä, että päätyivät tänne. Kyllä se nyt kertoo, että Suomella on tekniset taidot ja muut sopivat asiat ja meillä ei ole mitään sellaisia ristiriitoja kenenkään kanssa, joka aiheuttaisi tällaiselle tapaamiselle ongelmia.

Toimittajat: Johannes Ijäs, Topi Juga