Kotimaa
18.9.2024 08:02 ・ Päivitetty: 18.9.2024 08:02
Epäasiallinen kohtelu rehottaa akateemisessa maailmassa – sivistysala vaatii työskentelykulttuuriin muutosta
Epäasiallinen kohtelu on akateemisessa työyhteisössä huolestuttavan yleistä. Tämä kävi ilmi Tieteentekijöiden viime viikolla julkaistusta kyselystä nuoremmille tutkijoille.
Sivistysalan työnantajaliitto Sivista ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi yhtyvät Tieteentekijöiden huoleen.
Niiden mielestä on hälyttävää, että useampi kuin joka viides nuorempi tutkija kokee joutuneensa esihenkilön, ohjaajan tai muun kokeneemman henkilön syrjinnän, kiusaamisen tai väkivallan kohteeksi, ne toteavat tiedotteessaan.
– Nyt tarvitaan yhteistyötä, yhteistä keskustelua ja vaikuttavia toimia – niin yksittäisissä yliopistoissa, yliopistoyhteisössä kuin koko akateemisessa yhteisössäkin työskentelykulttuurimme ja toimintatapojemme parantamiseksi, järjestöt toteavat tiedotteessaan.
Yliopistot ovat sitoutuneet edistämään yhdenvertaisuutta sekä ehkäisemään kaikenlaista syrjintää ja epäasiallista kohtelua, Sivista ja Unifi korostavat.
YLIOPISTOYHTEISÖISSÄ on niiden mukaan oltava yhteisesti jaetut eettiset periaatteet ja ohjeet, jotka kertovat esimerkiksi minkälaista käytöstä yhteisön jäseniltä odotetaan. Tarvitaan myös selkeät toimintamallit, joilla epäasiallisen käytöksen voi tuoda esiin ja joilla siihen puututaan.
– Yliopistoissa työskennellään entistä päättäväisemmin sen eteen, että eri taustoista tulevat opiskelijat ja henkilöstö kokevat itsensä tervetulleiksi yliopistoyhteisöön, Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen sanoo tiedotteessa.
Lisää aiheesta
Tieteentekijät huomauttavat, että ongelma ei koske vain Suomea. Kansainväliset tutkimukset kertovat, että epäasiallinen kohtelu on yleistä akateemisessa ympäristössä, jossa muun muassa valtarakenteet ja yhteisön sisäinen hierarkia voivat altistaa vallan väärinkäytölle. Yliopistojen pyrkimys on tunnistaa ja poistaa näitä käytäntöjä ja rakenteita.
– Haluamme olla rakentamassa kansainvälistä, avointa ja suvaitsevaista Suomea, sillä monimuotoinen yhteiskunta on osaavampi, luovempi ja kilpailukykyisempi. Kasvatuksen ja koulutuksen kautta rakentuu se ilmapiiri, jossa tulevaisuudessa yhteiskuntaa rakennetaan. Siksi sivistysalalla on keskeinen merkitys avoimuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, Sivistan toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta painottaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.