Turva – Hymy
Tyomies

Erikoinen hetki eduskunnan täysistunnossa: ”Huomasin, että asian esittelijä tviittaa olevansa savusaunassa” – työttömien aktiivimalli sai kyytiä oppositiolta

Kuva: Johannes Ijäs
Hallituspuolueiden kansanedustaja ei juuri näkynyt eduskunnassa perjantai-iltana. Kuvassa oikealla läsnä oli ainoastaan Ben Zyskowicz kokoomuksesta.

Eduskunnassa käsiteltiin eilen illalla hallituksen esitystä niin kutsutuksi työttömyysturvan aktiivimalliksi. Paikalla oli lähinnä opposition edustajia, eniten SDP:stä.

Hallituspuolueista paikalla oli tiettävästi vain kolme kansanedustajaa: kokoomuslaiset Ben Zyskowicz, Juhana Vartiainen ja Wille Rydman vaihtoivat illan kuluessa vuoroja.

Puheenvuoroja käytettiin miltei 80, joista demarit vajaat 40.

Jo ensimmäisen puhujan, SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljusen puheenvuoro oli kuvaava, kuten hän itsekin määritteli.

– Tämä tilanne on käytännössä hyvin kuvaava tällä hetkellä täällä salissa, sillä meidän hallituspuolueiden edustajat eivät ole nyt esittelemässä valiokunnan mietintöä. Kertoo hyvin pitkälle siitä, miten tähän asiaan suhtaudutaan yleisestikin, ja toisaalta täällä ei ole myös vastuunkantoa vastata tästä lakiesityksestä. Ei ole ministeriä paikalla, Kiljunen aloitti.

”Sanktiomalli”, joka johtaa lisääntyvään köyhyyteen.

Kiljunen esitteli kärkeen sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton yhteisen vastalauseen hallituksen esitykseen.

– Pidämme hallituksen esityksen tavoitteita työllisyyden lisäämisestä, työttömien kannustamisesta aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen sinänsä kannatettavina. Emme kuitenkaan näe, että hallituksen esittämä niin sanottu työttömyysturvan aktiivimalli olisi toimiva tai oikeudenmukainen keino työllisyyden tai aktiivisuuden lisäämiseen.

Kiljunen kutsui aktiivimallia ”sanktiomalliksi” ja totesi sen johtavan työttömien lisääntyvään köyhyyteen ja toimeentulotuen käyttöön, mikä taas nostaa työllistymiskynnystä.

Mikäli niin kutsutun aktiivimallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty, seurauksena on 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan.

– Ei voi käydä niin, että työtön tekee aktiivisuuden osoittamiseksi kaiken vaadittavan mutta ei pysty hänestä riippumattomista syistä täyttämään lain aktiivisuuskriteereitä ja tämän seurauksena häneltä leikataan työttömyyspäivärahaa.

– Hallitus esittää työttömyyden alkuun säädettyä omavastuuaikaa lyhennettäväksi seitsemästä viiteen päivään. Tätä parannusta me kyllä kannatamme. Muutoin esitämme, että esitetty aktiivimalli on kaiken kaikkiaan kohtuuton ja epäoikeudenmukainen. Se loukkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta, ja siitä on luovuttava.

”Eihän tässä ole mitään järkeä.”

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) luonnehti hallituksen aktivoinnin tarkoittavan pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvan heikentämistä.

– Mallin idea on, että mikäli työtön ei ole edellisen 3 kuukauden aikana vähintään viikon yli 18 tuntia töissä tai osallistunut 5 päivää työllistämistä edistäviin palveluihin, hänen työttömyysetuuttaan vähennetään lähes 5 prosenttia. Yhteiskunnalla ei ole kuitenkaan mitään velvoitteita järjestää työtä tai palveluita.

Mäkisalo-Ropponen totesi, ettei lakiesitys täytä yhdenvertaisuusvaatimuksia. Esimerkiksi eri palvelujen määrä vaihtelee suuresti ja eri paikkakunnilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada lyhytkestoista työtä.

Mäkisalo-Ropposenkin mukaan malli johtaa työttömien lisääntyvään köyhyyteen ja toimeentulotuen käyttöön. Tämä taas osaltaan nostaa työllistymiskynnystä.

– Hallitus on ymmärtänyt itsekin lakiesityksen seuraukset ja kirjannut lakiesityksen perusteluihin, että toimeentulotukimenot kasvavat noin 10 miljoonaa euroa ja asumismenot 4 miljoonaa euroa. Eihän tässä ole mitään järkeä!

Kokoomuksen Ben Zyskowicz totesi olevansa henkilökohtaisesti täysin vakuuttunut, että aktivointimalli johtaa siihen, että sadat tai tuhannet työttömät työllistyvät lyhytaikaisiin työsuhteisiin, jotka auttavat heitä pysymään työttömyysturvassa nykytasolla.

”Työtöntä, joka ei löydä työtä, rangaistaan sen takia, että hän ei ole löytänyt työtä.”

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kuvaili hallituksen esitystä ”mieleenpainuvaksi” ja ”järisyttäväksi”.

– Työtöntä, joka ei löydä työtä, rangaistaan sen takia, että hän ei ole löytänyt työtä. Työttömälle, joka ei ole saanut työtä, tehdään rankaisu siitä, että hän ei ole saanut työtä. Tämä on kyllä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan käsittämätön sovellutus, käsittämätön sovellutus, Heinäluoma jyrisi.

– Tähän saakka on ajateltu, että kun ihminen joutuu vaikeuksiin, niin häntä autetaan, häntä autetaan työn löytämisessä, koulutuksessa ja hänen sosiaaliturvastaan pidetään huolta, mutta nyt hallituspuolueet kääntävät tämän ihmisen viaksi ja häntä rangaistaan, kun työtä ei ole löytynyt. Hyvin ymmärrän, että sali on tyhjä, ministeriä ei ole paikalla eikä kukaan muu kuin uskollinen sotilas Ben Zyskowicz halua tätä ehdotusta puolustaa, Heinäluoma jatkoi.

Zyskowiczin lähdettyä kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen saapui puolustamaan hallituksen esitystä.

Hän totesi, että töihin meneminen onnistuu yhä paremmin ja paremmin nykyisessä kasvavassa taloudessa.

– Se onnistuu myös läpi taantuman, jos on pikkuisen valmis laskemaan sitä kynnystä, millaisen työpaikan on valmis ottamaan vastaan. Tähänhän tällaisilla aktivointijärjestelmillä, jotka Suomeen nyt tulevat 20 vuotta myöhemmin kuin muihin Pohjoismaihin, tähdätään. On havaittu kaikissa Pohjoismaissa, että ne lisäävät sitä todennäköisyyttä, että ihmiset hakevat itselleen työpaikan, Vartiainen sanoi.

”Ei mahdu mihinkään tuntemaani pohjoismaisen ajattelun ytimeen.”

Vartiaisen mukaan aktiivimallissa ei ole kysymys mistään valtavasta leikkauksesta.

– Eikö se ole 5 prosentin luokkaa – ja jos vielä joissain tapauksissa se kompensoituu jollain muulla tulonsiirrolla, joten eihän tämä nyt niin maailmoja kaatava muutos ole kuin mitä te luonnehditte, hän sanoi opposition kansanedustajille.

Heinäluoma päätteli Vartiaista kuunneltuaan, että Zyskowicz puolustaa hallituksen lakiesitystä solidaarisuudesta hallitusta kohtaan, kun taas Vartiainen puolustaa sitä ”puhtaasti aatteesta”.

– Todellakin, kun edustaja Vartiaista on pidetty ja hän itsekin on tainnut vähän esiintyä pohjoismaisen mallin puolestapuhujana, tai ainakin sen tuntijana – ehkä se oikeampi sana on ”tuntijana” –, niin jään kyllä ihmettelemään, että mikä on se Pohjoismaa, joka rakentaa työttömyysturvansa niin, että kun et saa työtä, niin saat heikompaa työttömyysturvaa. Se ei mahdu mihinkään tuntemaani pohjoismaisen ajattelun ytimeen, Heinäluoma sanoi.

– Edustaja Vartiainen sanoo, että tämä ehdotus ei poista työttömyysturvaa tai ei epää sitä. Kyllähän tässä leikataan kahden päivän osalta työttömyysturva niiltä, jotka eivät ole saaneet työtä, Heinäluoma jatkoi.

– Edustaja Vartiainen, tämähän on sama asia logiikaltaan kuin jos teiltä evättäisiin kahden päivän edustajanpalkkio sen takia, että puhemies Lohela ei myönnä teille puheenvuoroa teidän yrityksistänne huolimatta – säädettäisiin velvoitteeksi, että jotta voi saada joka päivä edustajanpalkkion, niin edustajan pitää käydä kertomassa mielipiteensä suurelle salille tai muuten leikataan. Edustaja Vartiainenkin nousisi ylös ties kuinka monta kertaa ja pyytäisi puheenvuoroa, mutta puhemies katsoisi muualle.

”Kaikki piristyivät selvästi”.

Vartiainen esitti jo opposition edustajille toiveen, että he voisivat antaa vähän hänelle kreditiä siitä, että hän tulee opposition kanssa väittelemään.

– Kaikki piristyivät selvästi tästä, hän heitti.

Hän kertoi aktivointijärjestelmistä muissa Pohjoismaissa, eritoten Tanskassa.

– Se vahvin vaikutus näistä toimenpiteistä näytti tulevan jo ennen kuin ne toimenpiteet alkoivat. Eli tavallaan se työllistymistodennäköisyys nousi jo ennen kuin harjoittelu tai aktivointijakso alkoi, eli ihmiset hakivat aktiivisemmin työtä, koska he halusivat välttää tällaiset toimenpiteet, Vartiainen sanoi.

– Tämä ei sisällä mitään paheksuntaa ketään kohtaan eikä sellaista ajatusta, että työttömyys olisi jotenkin kenenkään vika, mutta me tiedämme, miten ihmiset käyttäytyvät. Ihminen on rationaalinen olento. Työttömät ovat ihan yhtä viisaita kuin kaikki muutkin, enkä usko, että he ovat yhtään sen laiskempia, he ovat saattaneet olla huono-onnisempia, ja tällaisia käyttäytymisvaikutuksia on. Eli työttömyyden alenemisen vaikutusta tässä haetaan, Vartiainen jatkoi.

Heinäluoma totesi, että koko pohjoismaisen mallin idea on, että työtöntä ei jätetä yksin eikä työttömyyttä laiteta yksittäisen ihmisen syyksi vaan lähdetään siitä, että annetaan apua sekä tukityöllisyysmahdollisuus niille, jotka sen kautta voivat löytää työtä. Hän nosti esiin myös koulutusmahdollisuuden.

– Nyt tämän vastuun, tämän koulutusvastuun ja tämän tukivastuun, tämä hallituksen lakiesitys kiistää kokonaan.

”Tämä antaa valtiolle oikeuden olla passiivinen.”

Kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) tiivisti hänkin aktiivimallin tarkoittavan sitä, että jos ei työtön työnhakija löydä työtä tai saa palveluja, työttömyysturvaa leikataan lähes 5 prosenttia.

– Tämä aktiivisuusehdon täyttäminen on erittäin epäoikeudenmukainen, koska jos me mietimme esimerkiksi omaa maakuntaani Pirkanmaata, niin katsoin, että meillä on työttömiä työnhakijoita noin 30 000, pitkäaikaistyöttömiä on lähes 10 000 ja avoimia työpaikkoja vain reilu 4 000. Eli on täysin selvää, että varsinkin nämä heikommassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset eivät tule löytämään aktiivisuusehdon täyttävää työtä, jolloin tästä uhkaa muodostua heille pysyvä toimeentulon leikkaus, hän sanoi.

Entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) viittasi George Orwellin kirjoihin ja totesi, että esitystä kutsutaan mielikuvia muokaten aktiivimalliksi vaikka kyse on pikemminkin passiivimallista.

– Tämä antaa valtiolle oikeuden olla passiivinen. Kun tähän asti me olemme ajatelleet, että valtion pitää olla aktiivinen ja palvella, jotta työtön voi saada työtä – välittää työtä, auttaa palveluilla, auttaa terveydenhuollollisissa asioissa ja muissa – niin nyt me muutamme koko meidän filosofiamme, Filatov kritisoi hallituksen kaavailuja.

– Tähän asti me olemme toimineet myös niin, että työttömälle tarjotaan palvelua, ja jos hän siitä kieltäytyy, niin siitä seuraa rangaistus. Tämä on mielestäni hyväksyttävää aktivointipolitiikkaa silloin, jos se, mitä tarjotaan, on kelvollista ja ihmiselle sopivaa. Ikävä kyllä näin ei ihan aina ole. Mutta nyt lähdetään siitä, että ihmiselle, joka on työtön ja jo muutenkin vaikeassa asemassa, asetetaan kohtuuttomia vaatimuksia. Työttömyysturva, niin kuin tässä salissa hyvin sanottiin, on tarkoitettu sitä varten, että ihminen on työttömänä ja hän tulisi toimeen.

Lopulta puhuttiin myös savusaunasta.

Väittelyn jatkuessa puheisiin ilmestyi myös savusauna. SDP:n kansanedustaja Mika Kari oli katsonut Twitteristä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) tviitin, jossa tämä toivotteli istunnon aikoihin hyvää viikonloppua ja ilmoitti savusaunan odottavan.

– Huomasin, että asian esittelijä, sosiaali- ja terveysministeri, tviittaa olevansa savusaunassa. Ja tästä savusaunatviittauksesta tykkää meidän työministeri. Joten kysyn kyllä tämän asian osalta hallitukselta kohtuullisuutta ja eduskunnan kunnioittamista: tuodaan tällainen laki, ylipäätänsä laki eduskuntaan, istutaan mieluummin lauteilla kuin tuolla ministeriaitiossa kertomassa, minkä takia tämän tyyppistä esitystä hallitus ylipäätänsä tänne tuo. Olemme ainoastaan muutaman hallituspuolueen kansanedustajan tiedon varassa. Tätä ei unohdeta, Kari sanoi.

– Se on hyvin surullista myös siksi, että me olemme täällä pitkään peräänkuuluttaneet edes hallituspuolueiden edustajia paikalle, saatikka että ministerit olemme todenneet puuttuviksi, ja nyt me kuulemme vielä, että asian esittelevä ministeri on savusaunassa ja työministeri sitten vielä näistä tviiteistä tykkää, Pia Viitanen jatkoi.

Mika Kari esitti lopulta pitkän keskustelun, että asia jätetään pöydälle.

– Meiltä puuttuvat ministerit eikä oppositiosta ole löylynheittäjäksi savusaunaan asti, meidän pitää mitä ilmeisimmin tässä nyt päätyä siihen johtopäätökseen, että jotta asia saa sen arvolle kuuluvan käsittelyn, esitän tässä yhteydessä, että asian käsittely jätetään pöydälle ensi maanantaina kokoontuvalle täysistunnolle.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski kannatti. Asian käsittely jatkuu maanantaina.

Eduskunnan pöytäkirjan keskusteluineen voit lukea tästä linkistä.

Antti Rinne kertoo nyt, miksi äänestää Tuula Haataista

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN
SDP:n ylimääräisessä puoluevaltuuston kokouksessa syyskuussa nimettiin demareiden presidenttiehdokkaaksi Tuula Haatainen (kolmas oikealta). Valintaa juhlistivat puoluesihteeri Antton Rönnholm, puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero, puolueen puheenjohtaja Antti Rinne ja varapuheenjohtajat Maarit Feldt-Ranta ja Sanna Marin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne perustelee tuoreessa Facebook-postauksessaan, miksi hän äänestää Tuula Haataista presidentinvaaleissa. Rinteelle Haataisen äänestäminen on itsestään selvää.

– Tuula Haatainen on pohjimmiltaan kuin kuka tahansa meistä. Jalat maassa, rehellinen ja välittävä. Hän katsoo ylöspäin kaikkia ihmisiä ja erityisesti heitä, joita jotkut katsovat alaspäin. Tuula tuntee suomalaisten arkea, sillä hän on koko työuransa hoitanut sekä ihmisiä että ihmisten asioita: sairaanhoitajana, kansanedustajana, ministerinä, Helsingin apulaiskaupunginjohtajana sekä Kuntaliiton varatoimitusjohtajana. Nyt Tuula Haatainen on valmis hoitamaan ihmisten asioita Suomen presidenttinä. Tähän tehtävään hän on enemmän kuin pätevä, Rinne sanoo.

– Tuulalla on vahvaa kokemusta johtamisesta, kansainvälisistä tehtävistä, yhteisten asioiden hoitamisesta ja siitä, kuinka jokapäiväisiä ongelmia hoidetaan ja ratkotaan. Hänessä yhdistyy jämptiys ja kyky neuvotella ratkaisuja. Sanalla sanoen hän on osaaja, puheenjohtaja määrittelee.

Arvojohtaja ja ammattilainen

– Suomalaiset ansaitsevat presidentin, joka ymmärtää ja on kiinni ihmisten arjessa. Suomi ansaitsee presidentin, joka haluaa vaikuttaa koko maailmaa ja samalla Suomea koskeviin kysymyksiin: naisten ja lasten asemaan, köyhyyteen, puhtaaseen veteen ja ilmaan sekä ihmiskunnan suurimpaan uhkaan eli ilmastonmuutokseen. Suomi tarvitsee presidentin, joka tarttuu turvallisuutta uhkaavaan eriarvoisuuteen. Presidentiltä vaaditaan kykyä ymmärtää, että turvallisuus on kokonaisuus ja monen asian summa.

Sellainen henkilö on Tuula Haatainen. Arvojohtaja, ammattilainen ja hieno ihminen, Rinne paaluttaa.

Järjestöt älähtävät: Varhaiskasvatus ei ole rikki – ehjää ei tarvitse korjata

Kuva: Kari Hulkko

Varhaiskasvatuksen on tulevaisuudessakin perustuttava eri ammattiryhmien yhteistyöhön, alan järjestöt sanovat yhteisessä selvityksessään.

– Lapset oppivat vain, kun kaikkien ammattitaito otetaan huomioon ja kaikilla on koulutustaustasta riippumatta riittävästi pedagogista osaamista.

Viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä muistuttaa tuoreessa Lapsen parhaaksi -selvityksessään, että toimiva varhaiskasvatus perustuu eri koulutustaustoista tulevien ammattilaisten saumattomaan yhteistyöhön.

– Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat tiiviin, pedagogiikkaa painottavan kokonaisuuden, jota moniammatillinen tiimi toteuttaa. Malli toimii erinomaisesti ja on kansainvälisesti arvostettu, järjestöt painottavat.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesällä 2017 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan vuosille 2017–2030. Tiekartassa halutaan voimakkaasti lisätä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien osuutta varhaiskasvatuksessa ja pilkkoa nykyinen lastentarhanopettajan tehtävä kahdeksi eri tehtäväksi.

Järjestöjen mielestä tämä merkitsisi sitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet eivät enää voisi opettaa varhaiskasvatuksen piirissä ilman lisäkoulutusta.

Ne muistuttavat myös, että kasvatusta, opetusta ja hoitoa ei voida keinotekoisesti erottaa toisistaan.

– Kasvatusta, opetusta ja hoitoa antavat lastentarhaopettajien lisäksi muun muassa lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, lähihoitajat ja lastenohjaajat. Lasten oppimista auttaa parhaiten se, että kaikilla alan ammattilaisilla on mahdollisuus lisä- ja täydennyskoulutukseen, jolla pedagogisia taitoja voi parantaa.

Toteutuessaan suunnitelma pahentaa varhaiskasvatuksen työvoimapulaa.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, miten päiväkoteihin, perhepäivähoitoon ja avoimeen varhaiskasvatukseen saadaan tulevaisuudessa riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Tiekartan suunnitelmat tarkoittavat, että uusia, yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia tarvittaisiin lisää lähes 7 000.

Viisi järjestöä laskee, että tällaisen joukon saaminen työmarkkinoille kestää yli 20 vuotta. Laskelmissa on käytetty Tilastokeskuksen, Opetushallituksen ja THL:n tilastoja.

– Tiekartassa henkilöstörakenteelle on asetettu tavoitteita, joita on käytännössä mahdoton saavuttaa. Toteutuessaan suunnitelma pahentaa varhaiskasvatuksen työvoimapulaa.

Järjestöt esittävät, että varhaiskasvatuksen kehittämiseksi laadittaisiin uusi henkilöstösuunnitelma, joka pohjautuu oikeisiin tilastotietoihin ja realistiseen arvioon henkilöstötarpeesta.

Niiden mielestä varhaiskasvatuksessa riittää tulevaisuudessa ammattitaitoista työvoimaa vain, jos ammattikorkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet opiskelijat saadaan alan töihin.

– Tämä onnistuu, jos heidän ammattitaitoaan arvostetaan ja työstä maksetaan kunnollista palkkaa joka riittää elämiseen.

Varhaiskasvatus työllistää suoraan ja välillisesti Suomessa lähes 70 000 ihmistä ja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on yhteensä noin 260 000 lasta. Lapsen parhaaksi -selvityksen teki viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä yhteistyössä Vertikal Oy:n kanssa. Järjestöt ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, Suomen lastenhoitoalan liitto ja sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

Yrittäjien Pentikäinen Sipilän lammas-lausunnosta: ”Ehkä se oli motivoivaa alkiolaista retoriikkaa”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Keskustalainen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolusti Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla oppositiosta voimakkaasti kritisoitua työttömyysturvaa leikkaavaa aktiivimallia. Samalla Sipilä ilmoitti pitävänsä ”suomalaisia, joilla menee paremmin tai yrityksiä ja työnantajia kyllä lampaina”, jos ne eivät löydä 200 000 ihmiselle joka toinen viikko kolmen tunnin työjaksoa.

Sipilän kommentti närkästytti yrittäjiä, ainakin muoviosia valmistavan Plastep Oy:n toimitusjohtajan Kristiina Ketomäken, joka reagoi tiukasti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

– Tekeekö minusta lampaan se, että en välttämättä pysty tarjoamaan muutaman tunnin pätkätöitä, Ketomäki kirjoitti.

– Työpaikat eivät ole muutaman tunnin pysäkkejä eivätkä työntekijät pysäkeille heitettäviä säkkejä. Yrityksessämme me koulutamme henkilöistä omalla kustannuksellamme ja kehitämme toimintaa, jotta pärjäisimme globaalissa kilpailussa. Näin kuuluu tehdä. Lisäksi huolehdimme joka ikisestä velvoitteesta, joka yrityksiä koskee ja joita yrityksille asetetaan koko ajan lisää. Palkkiona tästä toiminnasta kuulen olevani lammas, hän jatkoi.

Suomen yrittäjien hallitus aktiivimallista: Paikallaan muttei Suomen tarvitsema.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan heille ei ole tullut palautetta Sipilän lammas-lausunnnosta.

– En ole kuullut lammaspuheita. Aktiivimallia käsiteltiin tiistaina Yrittäjien hallituksessa. Todettiin, että se on paikallaan, mutta ei ole sellainen rakenteellinen uudistus, jota Suomi ja sen työmarkkinat tarvitsevat. Odotamme, että hallituksessa ei olla lampaita vaan tehdään myös hallitusohjelmaan kirjattuja kunnon työmarkkinareformeja torikokouksista huolimatta. Sillä tavalla saamme työllisyysasteen kunnolla nousuun ja hyvinvointivaltio voi säilyä, Pentikäinen sanoo.

Näettekö itse, että yritykset ja työnantajat ovat lampaita, jos 200 000:lle ei löydy joka toinen viikko kolmen tunnin työjaksoja?

– En. Ehkä se oli Sipilältä motivoivaa alkiolaista retoriikkaa, Pentikäinen kuittaa.

– Joissakin yrityksissä on mahdollisuuksia, mutta tuskin jokaiselle työttömälle löytyy kolmen tunnin jaksoja. Ymmärsin, että pääministeri tarkoitti muitakin mahdollisia työnantajia kuin yrityksiä, esimerkiksi kotitalouksia ja järjestöjä.

”Aktiivimalli ei sinänsä lisää yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä.”

Pentikäinen toteaa, että monen työtehtävät edellyttävät peruskoulutuksen lisäksi perusteellista perehtymistä, ja se voi viedä viikkoja tai jopa pidempään.

– Aktiivimalli ei sinänsä lisää yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä. Yritysten mahdollisuudet työllistää kasvavat, kun markkinoilla on kysyntää ja yrittäjillä on uskallusta ja resursseja investoida ja rekrytoida. Kun talous kasvaa, useammat pystyvät onneksi työllistämään enemmän, mikä näkyy tilastoissa, Mikael Pentikäinen sanoo.

Työvoimapulatilanteissa, joita yritykset kohtaavat entistä useammin, malli voi hänen mielestään auttaa.

– Olen myös kuullut, että aktiivimalli on aktivoinut työttömiä ja yrityksiin on tullut yhteydenottoja, mikä on tervetullutta. On ilmoittauduttu muun muassa sijaislistoille. Näyttää, että malli ei ole vailla vaikutuksia, hän uskoo.

– Työttömyys on Suomen viheliäisin ongelma ja monelle inhimillinen tragedia. Kaikki keinot sen taittamiseksi ovat tarpeen. Siksi pidän aktiivimallia tarpeellisena, mutta ei se yksin ratkaise mitään. Pitäisi olla rohkeutta tehdä kunnon reformeja, mutta niitä taidetaan vastustaa vielä hanakammin – muun muassa Hakaniemessä. On myös hyvä muistaa, että aktiivimalli on valtaosalle työttömistä parannus, ei heikennys, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja näkee.

Kommentti: Äänestä Väyrystä – annat äkkilähdön Sipilälle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestä tätä miestä. Hän ei tule valituksi, mutta pääministeri Juha Sipilä saattaa hyvinkin lähteä.

Suomen Keskusta on merkillinen ilmiö eurooppalaisessa puoluekentässä. Vastaavaa ei löydy mistään muusta maasta. Santeri Alkion perustama puolue on Suomessa tähän saakka voinut paksusti. Samaan aikaan muun maailman talonpoikaislähtöiset puolueet ovat kuihtuneet yksi toisensa jälkeen pois. Mutta ei keskusta. Suomesta. Ei vaikka sitä on povattu lukemattomia kertoja auringonlaskun puolueeksi.

Mutta nyt näyttää pahalta. Ainakin yksi erittäin vahva keskustalainen perinne on pahasti tärvääntymässä. Ja sen perinteen tärveleminen on pahinta, mitä Juha Sipilä ja Matti Vanhanen voivat tällä hetkellä ja pitkälle tulevaisuuteen kuvitella.

Keskustalaiset johtajat ovat voineet luottaa kuin vuoreen puolueensa kenttäväkeen. Myös vaikeina aikoina. Jos herrat ovat kentän mielestä jotakin väärin tehneetkin, on kenttä seisonut vakaasti heidän takanaan. Herrat on kyllä haukuttu pahanpäiväisesti, mutta sen jälkeen heidän tukenaan on seisottu. Aina.

Yhtäkkiä presidentinvaaleja vetävät Juha Sipilä ja Matti Vanhanen ovat kuitenkin saaneet huomata, ettei kenttä olekaan heidän ratkaisunsa takana. Kenttä ei millään halua Vanhasta presidentiksi. Ja siihen on Vanhasen ja Sipilän tyytyminen, jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

On nimittäin ilmaantunut kaksi muutakin ehdokasta, jotka kumpikin saavat enemmän kannatusta kuin keskustan oma ehdokas Matti Vanhanen. Istuva presidentti Sauli Niinistö ja neljättä kertaa presidentiksi pyrkivä Paavo Väyrynen pesevät Vanhasen mennen tullen ja palatessa.

Jos Väyrynen, niin kuin nyt näyttää, pyyhkäisee kannatuksessa reippaasti Matti Vanhasen ohi, on kepun johdolla todella vaikea paikka. Synkkää suorastaan.

Mikä se sellainen ehdokas on, joka ei tuon parempaan tulokseen kykene? Meriiteiltään aivan ylivoimainen Matti Vanhanen menee ja häviää hiipuvalle hiilelle Paavo Väyryselle? Ei sellaista olisi saanut sattua, ei mistään hinnasta.

Näitä kysymyksiä kepun kenttä tulee johdolleen esittämään. Siksi puheenjohtaja Sipilä ripustikin kohtalonsa presidentinvaalien tulokseen.

Oletteko muuten sitä mieltä, että Sipilä on kautta aikain huonoin pääministeri? Jos olette, äänestäkää näissä vaaleissa Väyrystä. Siten annatte Sipilälle äkkilähdön.

Itse kun en ole pelimiehiä, äänestän Tuula Haataista (6).

 

”Runkopuu ei ole joko tai” – EU-parlamentissa väännetään tänään, mikä kelpaa biopolttoaineeksi

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Metsäteollisuusyritys UPM:n tuotteita.

Euroopan parlamentissa ratkotaan tänään, mistä puun raaka-aineista kehittyneitä biopolttoaineita valmistetaan ja miten markkinat kehittyvät ensi vuosikymmenellä.

Suomen kannalta kiinnostavia kysymyksiä on ainakin kolme. Ensimmäinen kysymys on, lasketaanko mäntyöljystä valmistettu biodiesel uuden sukupolven biopolttoaineeksi. Toinen tärkeä kysymys on, saako runkopuita ja kantoja käyttää energiaksi. Kolmanneksi energia-ala jännittää uusiutuvan energian tavoitteita.

Parlamentin kanta on tärkeä, mutta neuvottelut jatkuvat vielä jäsenmaista koostuvan neuvoston, komission ja parlamentin kesken.

Lakipaketti on tärkeä varsinkin suomalaisille ja ruotsalaisille, jotka valmistavat biopolttoaineita puuraaka-aineista. Metsä- ja energiayhtiöillä ei ole kuitenkaan yhteistä kantaa, vaan kulisseissa käydään kovaa vääntöä siitä, mihin puuta käytetään.

Äänestyksen aattona keskeisistä yrityksistä ainakin UPM, Metsä Group ja Neste olivat Strasbourgissa lobbaamassa kantojaan.

Demarimepit ovat yrittäneet vedota vielä kollegoihin.

Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet voimakkaasti sitä, että energiaksi voidaan käyttää kokonaisia puita tai kantoja. Kannoilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuudelle, järjestöt ovat muistuttaneet.

EU-puolueista vihreät ja sosialidemokraatit ovatkin jättäneet parlamentille muutosesityksen, jolla kiellettäisiin kantojen ja runkopuun korjuu energiaksi.

Sosialidemokraattien Miapetra Kumpula-Natrin mukaan kysymys on puolueelle vaikea. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Viron demarimepit ovat hänen mukaansa yrittäneet vedota vielä kollegoihin.

– Runkopuu ei ole joko tai. Jos on oikein käppyrä runko, siitä ei kovin kaunista taloa saa, Kumpula-Natri selittää.

UPM:lle tärkeä mäntyöljy on puolestaan vaarassa tippua kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-ainelistalta. Tippuminen voisi tarkoittaa sitä, ettei mäntyöljystä kannata valmistaa biopolttoainetta, vaan esimerkiksi kemikaaleja.

Suomen hallitus on painottanut, ettei lainsäädäntöön pitäisi kirjata hierarkiaa siitä, mihin jätemateriaalia saa käyttää.

Jätehierarkia voisi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi puuraaka-aine voitaisiin käyttää vasta toissijaisesti energiaksi. Suomalaiskannan mukaan markkinat osaavat kyllä päättää oikean käyttökohteen.

Tällä kannalla on myös kokoomuksen Henna Virkkunen, jonka mielestä lainsäädäntö ei saa estää puun järkevää käyttöä. Saman puolueen Sirpa Pietikäinen taas kannattaa sitä, että puun käyttökohteita arvotetaan.

Isoin kahina käydään liikenteen biopolttoaineista.

Nesteen kannalta kiinnostava, mutta ei enää niin kriittinen, on palmuöljyn kohtalo. Yhtiö on keskittynyt viime vuosina yhä enemmän jätteisiin ja tähteisiin.

Virkkusen mukaan parlamentissa on laaja yhteisymmärrys siitä, että palmuöljyn käyttö uusiutuvissa polttoaineissa olisi loppumassa vuoteen 2020 mennessä. Palmuöljy on ollut hyvin kiistelty raaka-aine, koska sen on arvioitu tuhonneen arvokkaita metsäalueita.

Kaikkein isoin kahina ennen iltapäivän äänestystä käydään Virkkusen mukaan juuri liikenteen biopolttoaineista.

– Biopolttoaineillahan on euroopanlaajuisesti aika huono maine. Se johtuu siitä, että alkuvaiheessa tehtiin paljon virheitä ja käytettiin raaka-aineita, jotka eivät olleet ympäristön kannalta kestäviä.

STT–ANNIINA LUOTONEN