Näin arvioivat yhteisessä blogissaan pääekonomistit Penna Urrila Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta ja Ilkka Kaukoranta palkansaajakeskusjärjestö SAK:sta.

– Koronapandemia on vaikuttanut Suomen talouteen rajusti. Tuotanto ja työllisyys ovat laskeneet voimakkaasti erityisesti monilla palvelualoilla. Elpyminen näyttää viivästyvän yhä, kun viruksen toinen aalto on rantautunut voimalla tärkeimmille vientimarkkinoillemme.

Pääekonomistien mielestä Suomen talouspolitiikassa pitäisi löytää nopeavaikutteisia toimia, joilla voidaan tukea työllisyyttä ja kotimaista kysyntää.

Kotitalousvähennyksen vaikutuksista on tekeillä tutkimus, jonka johtopäätökset kannattaa heidän mielestään ottaa huomioon kotitalousvähennyksen pidemmän aikavälin kehittämisessä.

Kaukoranta ja Urrila arvioivat, että kotitalousvähennys alentaa sen piirissä olevien palveluiden nettohintaa kotitalouksille ja sitä kautta todennäköisesti lisää niiden kysyntää sekä tukee työllisyyttä suoraan.

– Vähennyksen kasvattaminen lisäisi palveluita käyttävien tai niitä tuottavien ostovoimaa myös silloin, jos kysyntä ei kasvaisi. Molemmat vaikutuskanavat elvyttäisivät taloutta, joten vähennyksen kasvattaminen on perusteltu elvytyskeino myös ennen kuin sen täsmällisemmistä vaikutuksista saadaan tietoa.

Pääekonomistien mukaan kotitalousvähennys on vakiinnuttanut paikkansa osaksi Suomen verojärjestelmää, luonut markkinoita uudentyyppisille kotitalouspalveluille ja vähentänyt harmaata taloutta. Vähennystä käyttäneiden kotitalouksien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina.

Vähennys oli Suomessa laajimmillaan vuosina 2009–2011, jolloin sen enimmäismäärä oli 3 000 euroa ja 60 % työkustannuksista sai vähentää verosta. Kuluvana vuonna kattosumma on enää 2 250 euroa, ja vähennys on 40 % työkustannuksista. Vähennys on siis supistunut jopa yli kolmanneksella, kun huomioidaan 2010-luvulla tapahtunut hintatason nousu.

– Vähennystä tulisi kasvattaa huomattavasti, jos haluttaisiin palata kymmenen vuotta sitten olleeseen tilanteeseen. Kasvattaminen on perusteltua myös, jos ajattelee vähennystä suhdannepolitiikan välineenä – jos näki kotitalousvähennyksen supistamisen suhdannepoliittisesti perustelluksi vuosi sitten, niin vastaavasti nyt taantumassa sitä kannattaisi kasvattaa.

Urrila ja Kaukoranta kirjoittavat, että kotitalousvähennyksen kattosummaa ja vähennysprosenttia tulisi nostaa tuntuvasti. Samalla tulisi arvioida vähennyksen soveltamisalan laajentamista uusiin palveluihin sekä nykyisen 100 euron omavastuun poistamista.

– Ehdottomana vähimmäistavoitteena tulisi olla vuoden 2020 alussa tehdyn kotitalousvähennyksen leikkauksen nopea peruminen.