Aaltonen vertaa blogissaan Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen tavoitetta saada 100 000 lisätyöllistä ilmakitaraan. Kun soittaa oikein into piukassa ja vakuuttavasti, kitaran puuttumista ei enää huomata, mutta se on silti ilmaa.

– Hallituksen toimilla on varmasti työllisyysvaikutusta, mutta ei läheskään 78 000, puhumattakaan 100 000:sta. Väite, että hallitusohjelman toimilla saadaan 100 000 lisätyöllistä on ilmakitaran soittoa, tai suoremmin sanottuna höpöhöpöä. Valitettavasti, Aaltonen kirjoittaa.

Aaltonen toteaa, että Orpon hallituksen tavoite 100 000:sta lisätyöllisestä ja sen myötä parannuksista julkiseen talouteen on käynnistynyt murskaavan huonosti. Työllisyys on heikentynyt ja työllisyyskehitys on ollut EU-maiden heikointa. Taloussuhdanne ei selitä tilannetta kuin osittain, Aaltonen huomauttaa.

Valtiovarainministeriö (VM) on arvioinut hallitusohjelman tuottavan noin 78 000 uutta työllistä.

– Loput 22 000 työllisyystavoitteesta on poliittista toivetta ilman tutkimusdataa. Hallitus toivoo, että vaikkapa palkkakuoppalaki, paikallisen sopimisen uudistus ja lakkosakkojen korotus lisäävät työllisyyttä, Aaltonen kirjoittaa.

Aaltosen mukaan myös VM:n laskelmien suuri ongelma on tutkimustiedon puute. Hän sanoo, että ministeriö on varmasti tehnyt arvionsa parasta tieteellistä tutkimusdataa hyödyntäen, mutta samanaikaisten uudistusten työllisyysvaikutuksesta ei ole tutkimustietoa.

Aaltosen mukaan VM:n arvio lähtee ajatuksesta, että jos henkilö jää työttömäksi tänään, hän työllistyy huomenna esimerkiksi seuraavista syistä: työttömyysturvan omavastuupäiviä on lisätty, työttömyysturva leikkautuu yhdeksän viikon työttömyyden kohdalla 20 prosenttia ja työttömyysturvan lapsikorotus on poistettu. Henkilö on siis Aaltosen mukaan 78 000 lisätyöllisen joukossa laskennallisesti kolme kertaa.

– Ongelma luvuissa ei ole oikeasti noin suuri, mutta logiikka on tuo, ja se tuhoaa ministeriön lukujen uskottavuuden.

– Ministeriö on pystynyt arvioimaan uudistusten vaikutuksen yksi toimi kerrallaan ilman muiden toimien vaikutusta. Näin toimittaessa ei siis huomioida sitä, että sama henkilö ei voi tietenkään työllistyä samaan aikaan vaikkapa kolmesta eri syystä.