Harakan mukaan erään toistuvan tappo- ja raiskausuhkauksen esitutkinta keskeytettiin, koska epäiltyjen henkilöllisyyden selvittäminen vaatisi poliisilta ”useamman työpäivänä”.

– Jos viranomaiset antavat näin helpolla periksi, nimettömiin uhkauksiin ja kunnianloukkauksiin voidaan ryhtyä ilman pelkoa seuraamuksista, Harakka toteaa.

Vuonna 2015 poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä oli kasvanut peräti 50 prosentilla edellisvuodesta. Poliisin tietoon tulee vain murto-osa siitä painostuksesta, jota muun muassa maahanmuuton parissa työskentelevät viranomaiset ja journalistit ovat joutuneet kokemaan.

Harakka toteaa, että paikallispoliisilla ei kuitenkaan ole riittänyt resursseja ja osaamista verkkorikosten tutkintaan. Samoin syyttäjälaitoksen osaamista on syytä kartuttaa, jotta viharikoksia saataisiin käsiteltyä käräjillä.

– Jokaisella on oikeus turvaan ja oikeusturvaan. Tuomiot voisivat myös valistaa henkilöitä, jotka syyllistyvät raskaasti rangaistaviin rikoksiin ajattelemattomuuttaan.

Harakka kertaa tiedotteessaan, että syyskuussa 2016 poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi, että ehdotettu yksikkö perustetaan, minkä sisäministeri Paula Risikko myöhemmin vahvisti. Sekä Keskusrikospoliisissa että Helsingin poliisilaitoksessa aloitti verkon vihapuheeseen erikoistunut ryhmä 1.3.2017.

– On hienoa, että sisäministeri ryhtyi käytännön toimiin verkkoväkivaltaa vastaan. Kun pelko ja aggressio uhkaavat demokratiaa, yhteiskunnan on puolustauduttava, hän kiittää.

– Tiedossa on kuitenkin, että Helsingin poliisin erikoisryhmän perustamisen jälkeenkin on tehty päätös esitutkinnan keskeyttämisestä. Henkilöä oli verkkosivustolla uhattu tappamisella ja seksuaalisella väkivallalla ja näitä uhkauksia myös levitetty eteenpäin, Harakka kirjoittaa tiedotteessaan.

Harakan mukaan kihlakunnansyyttäjä perusteli tutkinnan lopettamista kustannussyillä ja sillä, että osoitetietojen pyytäminen  verkkosivuston ylläpitäjältä  ”veisi useamman työpäivän”. Syyttäjän näkemyksen mukaan tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi tutkinnan jatkamista.

– Perusteet ovat varsin kyseenalaisia. Tutkinnan työläys johtuu siitä, että kyseinen sivusto on aktiivisesti opastanut käyttäjiään, kuinka toimia anonyyminä siten, ettei IP-osoite paljastu. Poliisi ja syyttäjä siis tulevat kannustaneeksi uhkailua ja vihapuhetta julkaisevia alustoja: seuraamusten vaaraa ei ole, jos vain tekojen alkuperä kätketään riittävän huolellisesti.

– On siis syytä varmistaa ministeri Risikolta, että Helsingin poliisin vihapuhetutkintaryhmällä on riittävästi henkilöstöä ja aikaa tärkeää tehtäväänsä. Vihapuheen uhrien oikeusturva on taattava, ja samalla saatettava rikoksiin syyllistyneet edesvastuuseen välineestä ja väylästä riippumatta.