Puolueen mukaan soten rahoitusmalliin on jäänyt monia ”valuvikoja” ja keskeiset ongelmat liittyvät puutteellisiin kannusteisiin toimia kustannustehokkaasti.

“Alueiden rahoituksen pitää perustua saavutettuun muutokseen, ei ainoastaan sairastavuuteen. Sairastavuus on oikeudenmukainen peruste hyvinvointialueen perustamistilanteessa, mutta sen jälkeen on palkittava nimenomaan muutoksesta, ei pysyvyydestä. Muutosperustaisuus kannustaa toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen”, ehdotuksessa todetaan.

Hallituksen mallin katsotaan kohtelevan myös alueita epäyhdenvertaisesti.

“Osa hyvinvointialueista on hallituksen rahoitusmallin takia jo lähtötelineissä taloudellisesti elinkelvottomia. Mikäli rahoitusvajetta ei paikata, seuraavan hallituskauden aikana järjestelmä väistämättä repeää jostain kohtaa: joko hyvinvointialueille myönnetään lisää rahaa, tai hoidon laadusta ja palveluverkosta tingitään heikommin resursoiduilla hyvinvointialueilla, tai alueita joudutaan yhdistämään. On siksi tärkeää, että mahdollisimman pian hallitus tuo esityksiä, joilla rahoitusmallin valuviat korjataan”, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa hyvinvointialueet lähtevät myös aivan eri tilanteesta liikkeelle sen suhteen, miten paljon sairaanhoitopiireiltä siirtyy investointeja, velkoja sekä keskeneräisiä rakennusprojekteja.

“Investointien ohjausjärjestelmä ei tätä huomioi, vaan rakennuskannat ja siirtyvät velat vaikuttavat turhan paljon hyvinvointialueiden talouteen. Niiden ei pitäisi vaikuttaa varsinaisen hoitotyön resursseihin. Rahoitusmalli ei myöskään riittävästi huomioi eroja alueiden väestöpohjassa, ja väestökertoimen painotus syrjii ikääntyviä ja väestöään menettäviä alueita. Tämä kärjistää alueellisia terveyseroja, mikä on täysin vastoin uudistuksen tavoitteita.”
Hyvinvointialueet aloittavat joka tapauksessa vuodenvaihteessa, jolloin palveluiden sekä esimerkiksi it-järjestelmien pitäisi toimia saumattomasti yhteen.

Puolue ottaa kantaa myös pluevaltuustojen ryhmärahaan, joka on jopa 6 000 euroa jokaisesta valtuutetusta joka vuosi. Kristillisdemokraatit näkevät ryhmä rahan piilopuoluetukena, “joka käytännössä sementoi suurten puolueiden asemaa”.

Heidän mukaansa on luotava kannuste, jossa ryhmärahoja myönnetään vain, mikäli hyvinvointialue jää ylijäämäiseksi tai vaihtoehtoisesti ryhmärahan kokoa on pienennettävä.