Räsäsen mukaan eduskuntaryhmä on puolustuspoliittisen selonteon kannalla eli kannattaa mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

– Omana kantana ajattelen, että Euroopan turvallisuustilanteen kriisiytyessä tulisi tehdä nyt huolellinen arvio siitä, mikä ajankohta olisi sopiva Nato-hakemuksen jättämiselle, Räsänen kuitenkin lisäsi.

– Jos nyt kävisi niin, että Venäjä alkaisi hyökkäyksen Ukrainaan, se muuttaisi turvallisuustilannetta todella paljon. Suomen ja Ruotsin kannattaisi harkita sitä, kumpi olisi turvallisuuspoliittisen tilanteen kannalta parempi: lähteä hakemaan vai vielä odotella. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sitä tulisi tässä tilanteessa vakavammin harkita, hän jatkoi.

Essayah muistuttaa, että elokuussa kristillisdemokraattien puoluekokous otti kantaa Nato-asiaan. KD Nuoret ajoi Suomen liittämistä Natoon ja teki asiasta aloitteen puoluekokoukselle. Aloite hylättiin.

– Linjasimme, että olemme eduskunnan hyväksymän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaisessa Nato-linjassa eli Nato-optiossa edelleenkin. Siinä mielessä Räsänen edusti (Ilta-Sanomissa) ihan sitä puolueen puoluekokouslinjaa, Essayah toteaa.

– Ei se minun mielestä sinällänsä poikkea sen kummemmin presidentin kannasta kuin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kannasta. Eiköhän se Nato-optio juuri tarkoita sitä, että jos katsomme että tilanne on sellainen, että haluamme sitä optiota käyttää, silloin hakeminen on myöskin mahdollista.

Essayah muistuttaa myös, että puolueen linjapaperissa lukee muun muassa seuraavasti: ”Suomen ja Naton välistä rauhankumppanuussuhdetta tulee ylläpitää ja kehittää. Isäntämaasopimus mahdollistaa erilaiset tukitoimet Naton harjoittelulle ja nopealle toiminnalle kriisi- tai harjoitustilanteessa tai ympäristökatastrofien yhteydessä Suomessa. Liittyminen puolustusliittoon edellyttää kansan enemmistön tukea sekä perusteellista harkintaa, onko liittyminen Suomen edun mukaista. Jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.”

Linjapaperi toteaa myös, että Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa.

Omasta Nato-kannastaan Essayah toteaa, että hän on ollut mukana ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon seurantaryhmässä.

– Seison sen takana, mitä olen ollut siinä ryhmässä linjaamassa samoin kuin meidän puoluekokouksen päätöksen takana elokuulta. Ne ovat linjassa toistensa kannalta.

– Ja itse tulkitsen että Räsänen kanta on ihan niiden mukainen. Ei tässä ole oikeastaan mitään uutta tapahtunut.

Ilta-Sanomat kysyi kaikilta eduskuntaryhmien puheenjohtajilta muun muassa, kannattavatko ryhmät Nato-jäsenyyden hakemista.

– Ryhmämme antaa vahvan tuen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjalle. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka ylläpitää vahvaa ja uskottavaa kansallista puolustuskykyä, mikä suojelee itsemääräämisoikeuttamme ja linjamme uskottavuutta, muotoili esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.