Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

2.4.2018 20:10 ・ Päivitetty: 2.4.2018 20:10

Etelä-Afrikassa muisteltiin Winnie Mandelan roolia rotusorron vastaisessa taistelussa

Winnie Mandela (kuva joulukuulta 2017).

Eteläafrikkalaisen rotuerottelua vastustaneen Winnie Mandelan elämää voi kuvailla ristiriitaiseksi. Hän oli yksi Etelä-Afrikan rotusortoa vastustavista kärkihahmoista ja maan ensimmäisen mustan presidentin Nelson Mandelan ex-vaimo.

Kuitenkin Winnie Mandelan maine tahriintui rotusortokauden viime vuosina, kun hänet yhdistettiin kavaltajiksi epäiltyjen surmiin. Hän itse kiisti syytökset.

Kun tieto 81-vuotiaan Winnie Mandelan kuolemasta tuli maanantaina julki, häntä kuitenkin ylistettiin. Eläkkeellä oleva arkkipiispa ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja Desmond Tutu luonnehti Winnie Mandelaa sorron vastaisen taistelun symboliksi.

– Hän ei suostunut taipumaan, vaikka hänen miehensä oli vangittu ja turvallisuuspalvelu häiritsi jatkuvasti perhettä. Myöskään pidätykset, kiellot ja rangaistukset eivät saaneet häntä alistumaan, Tutu sanoi.

Vallassa olevan puolueen Afrikan kansalliskongressin (ANC) johtohahmoihin kuuluva Jeff Radebe luonnehti Winnie Mandelaa ”vallankumoustaistelun ikoniksi”.

Totuuskomissiossa kiisti osallisuutensa.

Winnie Mandela kuoli pitkään jatkuneen sairauden jälkeen sairaalassa Johannesburgissa maanantaina, kertoi hänen perheensä.

Avioliitto Nelson Mandelan kesti 38 vuotta, mutta suurimman osan tästä ajasta Nelson Mandela oli vankilassa. Kun Nelson Mandela vapautui helmikuussa 1990, hän asteli vapauteen käsikkäin Winnie-vaimonsa kanssa. Pari muutti erilleen vuonna 1992, ja neljä vuotta myöhemmin avioero astui voimaan.

Vuonna 1991 Winnie Mandela tuomittiin osallisuudesta 14-vuotiaan mustan pojan Stompie Moeketsin sieppaukseen ja pahoinpitelyyn. Vankeustuomio muutettiin kuitenkin sakkotuomioksi.

Winnie Mandelan henkivartijat olivat ottaneet Moeketsin kiinni vuonna 1989, ja poika löydettiin myöhemmin kuolleena. Murhasta syytettiin yhtä henkivartijaa.

Winnie Mandela kiisti osallisuutensa murhiin oltuaan aikanaan arkkipiispa Desmond Tutun totuus- ja sovintokomission kuultavana.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU