Kesällä lausunnoilla ollut esitysluonnos niin kutsutusta sijoituslupalaista pyrkii kontrolloimaan tarkemmin Suomeen tehtyjä ulkomaisia sijoituksia.

Muun muassa suojelupoliisi on toivonut, että viranomaisilla olisi paremmat keinot seuloa esimerkiksi Kiinaan yhteydessä olevia datakeskusinvestointeja. Nykyisellään ne eivät tarvitse käytännössä juuri minkäänlaisia lupia.

Elinkeinoelämän järjestöt sen sijaan pitävät ongelmallisena sitä, että esitysluonnos määrittelee ulkomaiset sijoittajat liian laajasti, ja byrokratiapelko saattaa karkottaa investointeja täältä.

UUDESSA LAISSA sijoittajia ei eroteltaisi näennäisen alkuperämaan perusteella. Lupamenettely koskisi kaikkia, tulivatpa ne EU- ja EFTA-alueelta vai sen ulkopuolelta.

Tätä on perusteltu sillä, että muun muassa Kiina ja Venäjä käyttävät hankkeisiinsa yrityksiä, joita on rekisteröity kauas todellisista vallankäyttäjämaista.

Hallituksen ehdotuksessa ulkomainen sijoittaja voisi jatkossa saada seuraamusmaksun, jos se toteuttaisi lain vastaisen sijoituksen ilman lupapäätöstä.

Myös uutta liiketoimintaa luovat sijoitukset, kuten datakeskushankkeet, olisivat nyt rajatusti seurannan kohteina.

Lupapäätöksen sijoituksesta myöntäisi lupamenettelyn ensimmäisessä vaiheessa Huoltovarmuuskeskus. Työ- ja elinkeinoministeriö taas toimisi lupamenettelyn toisen vaiheen viranomaisena.

SUOJELUPOLIISI kertoi STT:lle kesäkuussa, että sijoituslupalaki auttaisi torjumaan erityisesti datakeskuksiin liittyviä riskejä.

Autoritaarisilla valtioilla on supon mukaan monta syytä haluta omistuksia Suomessa sijaitsevista datakeskuksista. Yhtenä syynä ovat datakeskusten tarjoamat mahdollisuudet laittomaan kybervakoiluun.

Datakeskuksen perustaminen ei vaadi tällä hetkellä Suomessa lupaa. Hallituksen ehdotuksen toteutuessa myös datakeskushankkeet tulisivat edes jonkinlaisen lupavalvonnan alaisiksi.

Hallituksen esitysluonnoksessa seurannan piiriin kuuluisivat datakeskukset, joiden potentiaalinen sähköteho on vähintään 100 megawattia.

ETELÄRANNAN mahtijärjestö EK sanoo antamassaan lausunnossaan pitävänsä hallituksen esitysluonnoksen tavoitteita sinänsä perusteltuina. Lakiluonnoksessa sen tavoitteiksi luetaan kokonaisturvallisuuden, kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden vahvistaminen.

EK kuitenkin huomauttaa, etteivät ulkomaisten investointien houkutteleminen Suomeen ja turvallisuusnäkökohtien huomioon ottaminen ole ristiriidassa keskenään.

- Sääntelyn tulisi mahdollistaa tehokas riskeihin puuttuminen ilman, että epäselvä soveltamisala tai ennakoimattomat menettelyt heikentävät Suomen investointiympäristön kilpailukykyä, lausunnossa sanotaan.

Myös Energiateollisuus kertaa lausunnossaan, kuinka tärkeää ulkomaisten investointien lisääntyminen olisi Suomen talouskasvun kannalta.

- Sinänsä perustellun lakiehdotuksen tavoitteet tulee toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu tarpeettomia kustannuksia tai hallinnollista taakkaa yrityksille eikä se heikennä kohtuuttomasti ulkomaalaisten rahoittajien mielenkiintoa investoida Suomeen.

EK:N MIELESTÄ sääntelyn tulisi koskea aidosti vain yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja. Sen mukaan esimerkiksi toimialojen erilaisten tukipalveluiden ja ylläpidon ei tulisi automaattisesti kuulua tähän kategoriaan.

- Kaikki toimialan toiminnot eivät ole kriittisiä, vaan tavallisia kaupallisia palveluita, joilla ei ole yksilöityä ja todellista riskiä lain tarkoituksen mukaan, EK sanoo lausunnossaan.

Myös Teknologiateollisuus ja Datakeskusteollisuus myötäilevät yhteisessä lausunnossaan pitkälti EK:n näkemyksiä.

Teksti: STT / Aliisa Uusitalo