Viime viikolla julkisuuteen tullut lääkekorvausten muutoshanke on aiheuttanut vastalauseryöpyn oppositiolta ja syöpäjärjestöiltä sekä julkisen someriidan vastuukysymyksistä hallituksen kokoomusministerien Karoliina Partasen ja Anna-Kaisa Ikosen ja perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin välille.

– Selvitämme linjaukset ja kannat, ja sitten toimitaan lain mukaan. Pirhassa olemme käyneet läpi myös tätä ohjauskirjettä ja keskustelleet siitä. Oli melkoinen yllätys, että muutos annettiin ilmoitusasiana keskellä kesää, hän muotoilee Demokraatille.

– Ei missään nimessä. Mutta lähtökohta on, että jos tulee lisää velvoitteita, rahan pitäisi seurata niitä. Tässä asiassa tilanne on vielä auki, mutta mikäli lisärahaa ei budjetoida, täytyy karsia jostain muusta, hän huomauttaa.

Käytännössä se tarkoittaisi ei-kiireellisiä hoitoja, jotka ovat monilla hyvinvointialueilla jo nyt pahoin ruuhkautuneet.

Oppositiossa pidetään lääkekorvausmuutosta jälleen yhtenä osoituksena Petteri Orpon (kok.) hallituksen agendasta, jolla julkista terveydenhuoltoa kuritetaan ja yksityistä suositaan. Hallituspuolueiden edustajat ovat vastanneet kritiikkiin lähinnä sillä, että laki valmisteltiin jo edellisen eli Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana.

Demariedustajista etenkin tuolloinen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén on korostanut, että vaikka kyse ei ole uudesta asiasta, toimintatapa tekee siitä leikkauksen julkiseen terveydenhuoltoon. Lindénin mukaan hyvinvointialueille olisi pitänyt siirtää sama sadan miljoonan rahoitus, kun ohjeistettiin Kelaa olemaan korvaamatta lääkkeitä.

MYÖS Etelä-Karjalan eli Siun soten hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen haluaa viestittää, ettei syöpäpotilaat hoidetaan joka tapauksessa kuten ennenkin.

– Olen juuri lomalta palanneena aika lailla mediatietojen varassa, kun tällainen yllättävä päätös tuli annettuna ilman, että siitä lainkaan keskusteltiin alueiden kanssa ennakkoon. Mutta lääkkeiden maksut ja korvattavuus sumplitaan sitten Kelan kanssa; potilasturvallisuus ei vaarannu, hän sanoo Demokraatille.

Leivonen arvelee, että kyse on eniten uusista syöpälääkkeistä, joiden Kela-korvattavuus ei ole vielä selvää.

YHTENÄ perusteena päätökselle on esitetty lääketurvallisuutta eli sitä, että potilaat eivät saisi kuljettaa ostamiaan lääkkeitä itse sairaalaan.

Onko tämä yleinenkin ongelma, vai onko kyse yksinkertaisesti siitä, että julkisen puolen terveydenhuollosta halutaan jälleen kerran säästää – eli leikata?

– Tietääkseni siinä, että potilaat hakevat lääkkeet ja tuovat ne mukanaan vastaanotolle, on ollut kyse lähinnä joistain rokotteista. Mutta eihän se hyvä systeemi ole, Kirsi Leivonen sanoo.

Syöpälääkkeiden kehityksen myötä potilas voi annostella niitä myös itse, esimerkiksi suun kautta. Jos lääke annosteltaisiin sairaalassa, se olisi julkisen hoidon piirissä.

Mikäli potilas on käynyt ostamassa ja annostellut lääkkeen itse, hän on saanut siihen Kela-korvauksen. Alueet ovat näin voineet siirtää kustannuksia Kelalle laittamalla potilaat hakemaan lääkkeet apteekista.