Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Työmarkkinat

21.7.2025 07:22 ・ Päivitetty: 21.7.2025 07:25

Etla: 90-luvun laman työttömyys lisäsi kuolleisuusriskiä merkittävästi ja vaikuttaa yhä

Jari Soini/Demokraatti
90-luvun lamalla on ollut useita ylisukupolvisia haittavaikutuksia. Potkut lisäsivät kuolleisuusriskiä 10-20 prosenttia.

Työpaikan menettämisellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia kansanterveyteen. Huhtikuussa julkaistun Etla-tutkimuksen (Etla Muistio 156) mukaan Suomen 1990-luvun laman vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä.

Demokraatti

Demokraatti

Vertaisarvioidun akateemisen tutkimuksen mukaan lama lisäsi kuolleisuuden riskiä niillä henkilöillä, jotka joutuivat irtisanotuiksi laman aikana. Kuolleisuuden riski kasvoi sen perusteella, missä vaiheessa lamaa henkilö menetti työpaikkansa.

Laman vaikutukset kuolleisuuteen olivat merkittävästi korkeammat niillä henkilöillä, jotka menettivät työpaikkansa laman ensimmäisinä vuosina (1990-1991).

Noina vuosina työpaikkansa menettäneillä on ollut todennäköisesti enemmän haasteita löytää uutta työtä verrattuna niihin työntekijöihin, jotka menettivät työnsä myöhemmin eli vuosina 1992-1994.

PITKITTYNYT työttömyysjakso voi siis selittää tuloksia ainakin osin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.

– Myöhemmin työpaikkansa menettäneillä myös stigma työpaikan menetyksestä on voinut olla lievempi. Joka tapauksessa työpaikan menetys laman aikana on lisännyt tutkimuksemme mukaan henkilön kuolleisuusriskiä 10-20 prosenttia verrattuna niihin työntekijöihin, jotka säilyttivät työpaikkansa laman iskiessä. Laman vaikutukset näkyvät siis vielä liki 30 vuotta irtisanomisen jälkeenkin, Etlan Maczulskij toteaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että työpaikan menetys on lisännyt riskiä menehtyä iskeemiseen sydänsairauteen (kuten sydäninfarktiin), tartuntatauteihin tai syöpään.

Merkittävimmät kuolinsyyt laman aikana työpaikkansa menettäneillä ovat kuitenkin olleet itsemurhat, alkoholiperäiset kuolinsyyt, onnettomuudet, tapaturmat ja väkivaltakuolemat.

TUTKIJAT painottavatkin työnsä menettäneiden ennaltaehkäisevän tuen tarpeellisuutta kuolleisuusriskin pienentämiseksi.

Tutkimus on julkaistu Social Science & Medicine -lehdessä ja se on tehty yhteistyössä Etlan ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU