– Perussuomalaisten pyrky kosiskella duunariäänestäjiä ei ole muuttanut hallituksen isoa linjaa eikä varmasti muuta sitä hallituksen loppukaudellakaan, Eloranta summaa Demokraatille. Hän puhui SAK:n työllisyyseminaarissa tiistaina.

Eloranta pitää ristiriitaisena hallituksen ja etenkin perussuomalaisten viestiä, jossa ensin heikennetään työntekijöiden asemaa ja ammattiyhdistysliikkeen roolia ja sen jälkeen aletaan puhua työperäisen maahanmuuton ongelmista.

– Perussuomalaisten perusviesti liittyy maahanmuuttoon ja etenkin työperäiseen maahanmuuttoon. Siinä heillä on selvä linja. Suomi kuitenkin tarvitsee pitkällä aikavälillä työvoimaa muualta. Mutta tämä edellyttää, että työehdot ja -olot saadaan kuntoon sekä työmarkkinarikollisuuden kitkemistä jatketaan.

Eloranta sanoo Sajavaaran olevan periaatteessa oikeilla jäljillä, mutta muistuttaa, että työmarkkinaosapuolilla ei ole yhteistä ymmärrystä edes siitä, mikä on suomalainen työmarkkinamalli. Elorannan mielestä sellaista ei nyt ole.

Hän ei usko, että tässä tilanteessa palkansaajapuolelta löytyisi halukkaita miettimään vain vientimallia ja miten se saataisiin paremmin toimimaan.

– Mutta näemme kuitenkin perusteltuna – ja toivottavasti myös työnantaja ajattelee näin – että laajemmin pohdittaisiin, miten suomalaista työmarkkinamallia ja työmarkkinapolitiikkaa jatkossa tehdään.

– Valitaanko nykyinen malli, jossa ajetaan kunkin hallituksen ohjelmaan toivotut uudistukset ja sitten vetäydytään katsomoon odottamaan, että hallitus panee ne lainsäädännöllä toimeen. Vai olisiko sittenkin parempi, että työmarkkinajärjestöillä olisi yhteinen näkemys siitä, miten työmarkkinamallia kehitetään ja miten tes-maailma toimii.

ELORANTA ei usko, että tämän hallituksen aikana päästäisiin neuvottelemaan työmarkkinamallin kehittämisestä.

Hallituksen toiminta saakin Elorannalta kehnon arvosanan. Hän sanoo hallituksen alisuoriutuneen monella mittarilla, kun suurin osa heikennyksistä ja leikkauksista on tehty.

– Säästämällä on vain velkaannuttu lisää. Työlainsäädännön muutoksilla ei ole parannettu työllisyyttä. Hallitus on toimillaan lähinnä vaikeuttanut palkansaajien toimeentuloa, Eloranta listaa.

– Jos palkansaajien ostovoima on parantunut, niin sekin on SAK:n neuvottelemien palkankorotusten ansiota, ei hallituksen.

Eloranta toivoo, että tämän hallituskauden jälkeen päästään eroon ”rymypolitiikasta”. Hän ei kuitenkaan usko, että Orpon hallituksen jälkeen palattaisiin vuoteen 2024. Toiveena on kuitenkin on, että eri osapuolet istuisivat saman pöydän ääreen miettimään työmarkkinapolitiikkaa.

HALLITUS päätti viimeisessä budjettiriihessä tulouttaa 100 miljoonaa euroa Valtion eläkerahastosta budjettiin ja mahdollistaa rahaston sijoituksissa lisäriskin ottamisen.

Elorannan näkemys on, että hallitus käyttää Valtion eläkerahastoa vippikassana ja yrittää samalla sumuttaa äänestäjiä.

Hän pitää perusteltuna, että Valtion eläkerahastolle annettiin mahdollisuus ottaa sijoituksissa lisäriskiä, mutta ei näe järkevänä, että mahdollinen lisätuotto tuloutetaan valtion budjetin tilkkeeksi.

– Valtion eläkerahastolta vippaaminen on hallitukselta silmänkääntötemppu, jolla se yrittää keinolla millä hyvänsä näyttää, että vuonna 2027 velkaantumisen taittuu. Näin se voisi selittää onnistuneensa velkaantumisen kääntämisestä. Todellisuudessa kehnon talouden ja velkaantumisen ura jatkuu tämän hallituksen jäljiltä.

Hallituksessa on pohdittu myös Työllisyysrahaston tulevaisuutta. Rahaston puskurin kokoa on perustettu miettimään kolmikantainen työryhmä. Eloranta muistuttaa työntekijäpuolen on jo aiemmin viestittäneen, että puskurin kokoa pitäisi kasvattaa maksujen heilunnan välttämiseksi.

– Mutta se ei ole mitenkään keskusteltua, että koko rahasto pantaisiin lihoiksi ja siirrettäisiin osaksi valtion budjettia. Nämä ovat asioita, joista työmarkkinaosapuolet, työnantajat ja työntekijät, sopivat ja maksavat ne vakuutusmaksut. Silloin meilläkin pitää olla päätösvaltaa, minkä suuruisia maksut ovat ja mihin rahastoa ajetaan.