Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Etyjin parlamentaarikot kokoontuivat etäyhteyksin – myös kesän kokous varaudutaan viettämään virtuaalisesti

Jukka-Pekka Flander

Tällä viikolla videoyhteyksin kokoontuneessa Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnossa suomalaiset kansanedustajat nostivat tapetille muun muassa Etyjin toiminnan pulmat, kansalaisjärjestöjen tilanteen sekä koronapandemiasta kestävällä tavalla selviämisen.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Johannes Koskinen (sd., kuvassa) pahoitteli, että hallitusten välisen järjestön toiminta on osin lähes halvaantunut Etyjin alueen ”lukuisten jäätyneiden ja polttavienkin konfliktien vuoksi”. Hän toivoi Etyjin turvallisuuskysymyksiin samanlaista laaja-alaista pohdintaa ja aloitteellisuutta, jota reilut viisi vuotta sitten linjattiin suurlähettiläs Wolfgang Ischingerin johdolla.

– Yleiskokouksen aloite järjestää Call for Action Helsinki +50 -seminaarisarja on tervetullut. Voimme siellä pohtia, minkä panoksen me Etyj-maiden kansanedustajat voimme keskusteluun antaa, hän totesi tiedotteen mukaan.

Yleiskokouksen kansalaisjärjestösuhteiden erityisedustaja Pia Kauma (kok.) raportoi työstään talvi-istunnon yhteydessä kokoontuneelle pysyvälle komitealle.

– Ei käy yllätyksestä, että koronapandemian kokoontumisrajoitukset ovat entisestään kaventaneet kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia, jotka olivat monessa maassa menossa huonompaan suuntaan muutoinkin, hän sanoi.

Hän kertoi olleensa paljon yhteydessä Kazakstanin ja Valko-Venäjän kansalaisjärjestöihin, ja olevansa huolissaan pyrkimyksistä painostaa, rajoittaa tai jopa lopettaa järjestöjä lainsäädännöllisin tai hallinnollisin toimenpitein.

– Tämä on jatkunut viimeisen vuoden aikana. Raskaat rekisteröintimenettelyt, veroviranomaisten painostus ja järjestöjen mustamaalaus luokittelemalla ne ”ulkomaisiksi agenteiksi” ovat vain heikosti peiteltyjä yrityksiä vaimentaa kriittiset äänet, Kauma moitti.

Kansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk.) puolestaan toivoi talvikokouksen talous- ja ympäristöasioita käsittelevässä komiteassa, että maailma löytäisi tien ulos koronapandemiasta ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

– Ilmastonmuutos on ihmiskunnalle vielä suurempi uhka kuin tämä pandemia. Suomi on sitoutunut vähentämään ilmastopäästöjä ja tukemaan talouden kasvua uudistamalla energiaverotusta ja tukemalla teollisuuden sähköistämistä, hän sanoi.

Hän muistutti, että erityisesti arktisella alueella ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vakavia.

– Suomella on erittäin kunnianhimoinen ja monialainen arktisen politiikan strategia, mutta kansalliset politiikkaohjelmat eivät yksin riitä. Arktisen alueen tulevaisuus riippuu maailmanlaajuisista ponnisteluistamme ilmastonmuutoksen torjumiseksi, Pirttilahti sanoi.

Lisäki kokoukseen 24.-26.helmikuuta etäyhteyksin kokoontuneet Etyjin alueen parlamentaarikot päättivät kokouksessa, että myös heinäkuulle Romanian Bukarestiin kaavailtu kesäkokous varaudutaan pitämään videoyhteyksin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE