Päätös pakotteista syntyi sen jälkeen, kun virkamiehet olivat sanoneet laativansa suunnitelmia siltä varalta, että Venäjä-myönteinen Unkari yrittäisi torpata pakotteiden jatkamisen. EU:n nykyiset Venäjä-pakotteet on uusittava puolen vuoden välein, tai ne ovat vaarassa umpeutua.

Tammikuussa päätöksen teko venyi viime hetkille Unkarin pääministerin Viktor Orbanin viivyttelyn vuoksi.

EU on asettanut Venäjälle laajoja pakotteita sen jälkeen, kun maa aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa.

Hänen mukaansa EU:n on nyt löydettävä tapa edetä joko Unkarin kanssa tai ilman Unkaria.

STT:n tietojen mukaan EU:ssa selvitetään nyt vaihtoehtoisia lakiteknisiä reittejä, jotta jäsenyysneuvotteluita voitaisiin edistää ilman yksimielistä päätöstä, joka asiassa normaalisti vaaditaan. Siihen saakka neuvotteluita voidaan edistää myös epävirallisesti ilman Unkaria.

Korkea EU-lähde kertoi ennen kokousta, että Ukraina on edistynyt nopeasti uudistuksissaan ja neuvotteluissa voitaisiin siksi edetä kohti ensimmäistä neuvotteluklusterin avaamista.

Venäjään kohdistuvaa uutta pakotepakettia koskevaa päätöstä puolestaan lykättiin Slovakian vuoksi. Slovakian pääministeri Robert Fico on esittänyt huolensa EU-komission suunnitelmasta irtautua kokonaan venäläisestä kaasusta ja öljystä vuoteen 2027 mennessä. Slovakia haluaa komissiolta ratkaisuja huoliinsa ennen vihreän valon antamista.

Pääministeri Orpo sanoi kuitenkin kokouksen jälkeen olevansa luottavainen, että ratkaisu pakotepaketin osalta saadaan lähipäivinä.

HUIPPUKOKOUKSESSA puhutti myös Lähi-idän tilanne ja Israelin Gazaan tekemän hyökkäyksen aiheuttama humanitaarinen kriisi.

EU:n johtajat eivät huippukokouksessaan ottaneet kantaa siihen, tulisiko Israelin kanssa solmittu assosiaatiosopimus jäädyttää Israelin ihmisoikeusrikkomuksien vuoksi.

Sen sijaan johtajat kehottivat jatkamaan keskustelua EU:n mahdollisista jatkotoimista heinäkuussa. Orpon mukaan EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas sai tehtäväksi valmistella erilaisia ratkaisumalleja Gazan tilanteeseen.

Petteri Orpo kommentoi, että ensimmäisenä toimena on oltava vakavat yhteydenotot alueelle ja Israelin pääministeriin Benjamin Netanjahuun humanitaarisen avun perille saamiseksi.

Orpolta kysyttiin, onko EU:n arvopuhe jäämässä täysin tyhjäksi, koska EU ei ole kyennyt toimimaan Gazan kriisissä tehokkaasti tai tuomitsemaan Yhdysvaltojen Iraniin viime viikonloppuna tekemiä iskuja.

-  Ei se ole tyhjää puhetta. Mutta on tosiasia, että EU-maiden linjat suhteessa Lähi-idän kriisiin ovat kovin kaukana toisistaan. Meillä on maita, joilla on täysi tuki Israelin toimille ja sitten on niitä maita, jotka ajattelevat täysin päinvastoin, pääministeri sanoi.

EU-JOHTAJAT saivat huippukokouksessa myös katsauksen EU:n ja Yhdysvaltojen käynnissä olevista tullineuvotteluista. Yhdysvaltojen asettama tullipaussi on näillä näkymin umpeutumassa heinäkuun 9. päivä.

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU on valmis diiliin Yhdysvaltojen kanssa.

-  Mutta varaudumme siihen mahdollisuuteen, että tyydyttävää sopimusta ei ole saavutettavissa. Kaikki vaihtoehdot ovat yhä pöydällä, hän sanoi.

Von der Leyenin mukaan EU on vastaanottanut Yhdysvaltojen uuden vastaehdotuksen ja sitä arvioidaan parhaillaan.

Pääministeri Orpo myönsi, että nollatullilinjaan tuskin on mahdollista päästä.

-  Yhdysvaltojen halu kerätä tulleja on ilmeinen. Jos saisimme periaatepäätöksen isosta linjasta ja voisimme mennä yksityiskohtiin myöhemmin, se olisi hyvä ratkaisu.