Määräaika on vuoden 2028 loppu, jolloin Suomen alijäämän pitäisi olla alle kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

EU:n neuvosto hyväksyy suosituksen tammikuussa samalla, kun se päättää liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä Suomen kohdalla.

Asiasta kertoo valtiovarainministeriö tiedotteessaan.

KOMISSIO ehdotti marraskuun loppupuolella, että Suomen osalta käynnistetään liiallisen alijäämän menettely.

Suomen julkisen talouden alijäämä on jäämässä EU:n sallimista säännöistä. Komissio ennusti marraskuun puolivälin tienoilla, että Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 4,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä laskisi neljään prosenttiin vuonna 2026 ja 3,9 prosenttiin vuonna 2027. EU sallii lukemaksi enintään kolme prosenttia.

Myös Suomen julkinen velka ylittää EU:n sallimat 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Komissio on arvioinut, että Suomen julkinen velka ylittää 90 prosentin rajapyykin ensi vuonna.

Valtiovarainministeriön syksyn arviossa velkasuhde ei missään kohtaa mennyt yli 90 prosentin. VM julkaisee uuden talousennusteensa 18. joulukuuta. Tällä viikolla ministeriöstä kerrottiin, että valtio ottaa tänä vuonna enemmän velkaa kuin vuodelle oli budjetoitu.

TARKKAILULUOKALLE joutuminen on käytännössä yhdistelmä sääntöjä ja neuvotteluja, joita komissio käy jäsenmaan kanssa alijäämän korjaamiseksi. Mitään konkreettisia sopeutustoimia EU ei siis Suomelle suoraan sanele, vaan niistä päättää jokainen jäsenmaa itse. Käytännössä EU voisi myös sanktioida jäsenmaita esimerkiksi sakoilla, jos sopeutustoimia ei katsota riittäviksi. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä.

Tällä hetkellä liiallisen alijäämän menettelyssä on yhdeksän jäsenmaata: Belgia, Italia, Itävalta, Malta, Puola, Ranska, Romania, Slovakia ja Unkari. Suomesta on tulossa kymmenes.

EU:n tarkkailuluokka ei ole mikään virallinen nimitys, vaan ennen kaikkea Suomessa käytetty ja julkisessa keskustelussa varsin poliittisestikin latautunut termi.

EU-KOMISSIO antoi aiemmin jäsenmaille mahdollisuuden aktivoida kansallisen poikkeuslausekkeen, jolla ne voivat kasvattaa puolustusmenojaan ilman, että niitä lasketaan osaksi alijäämiä. Taustalla on EU-komission laajempi hanke, jossa EU-maiden puolustusta halutaan tuntuvasti vahvistaa seuraavina vuosina jopa 800 miljardin euron edestä.

Myös Suomi on aktivoinut lausekkeen. Komissio on kuitenkin huomauttanut, että Suomen alijäämää selittää vain osaksi puolustusmenojen kasvu ja kansallisen poikkeuslauselman tarjoama joustavuus.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) sanoi marraskuussa, että Suomen joutuminen alijäämämenettelyyn on valitettavaa, mutta odotettua.

- Suomelle asetetaan tammikuussa tavoitevuosi, jonka sisällä alijäämä on saatava hallintaan. Olemme edelleen sitoutuneet tekemään mahdolliset tällä kaudella tarvittavat toimet velkakestävyyden turvaamiseksi, Orpo viestitti STT:lle tuolloin.