Kirjallisuus
12.12.2025 07:30 ・ Päivitetty: 12.12.2025 07:17
Arvio: Velka ei ole kirosana – ilman sitä ei olisi rautateitä eikä paljon paikkoja, joihin ne veisivät
Mika Arolan ja Sakari Heikkisen teos Hyvä paha valtionvelka – Suomen lainanoton globaali historia (Gaudeamus 2025) osoittaa vakuuttavasti, että ilman velkaa Suomea sellaisena kuin sen tunnemme ei olisi olemassa.
Tekijät kuljettavat lukijan läpi kuuden suuren velkakriisin ja näyttävät, kuinka lainanotto on ollut yhtä lailla infrastruktuurin rakentaja kuin selviytymisen väline.
Velalla on rahoitettu Suomen rautatieverkosto, torpparivapautus, sähköistys ja sotavuosien puolustusmenot.
Sen avulla on lievitetty vuoden 1867 nälänhädän seurauksia, pelastettu pankkisektori 1990-luvun lamassa ja selvitty koronaviruspandemian poikkeusoloista. Lainarahalla köyhästä maalaismaasta on rakennettu moderni hyvinvointivaltio.
Arola ja Heikkinen muistuttavat, että Suomi on toistuvasti kyennyt nousemaan kriiseistä – ja ansainnut maineen maana, joka maksaa velkansa.
Hyvä paha valtionvelka. Suomen lainanottoon globaali historia.
Gaudeamus 2025
KIRJAN historiallinen kaari ulottuu Venäjän vallan ajasta nykypäivään.
Autonomia ja oma rahajärjestelmä loivat perustan ulkomaisille lainamarkkinoille pääsemiselle, ja rautatieverkko oli uuden valtion ensimmäinen suuri velkainvestointi.
1930-luvulla Suomi selvisi suuresta lamasta poikkeuksellisen hyvin ja pystyi maksamaan velkansa Yhdysvalloille.
Toisen maailmansodan jälkeen ulkomaiset rahoituslähteet ehtyivät, mutta Suomi selviytyi kotimaisia kanavia hyödyntämällä – ja eli tämän jälkeen lähes kolme vuosikymmentä lähes velattomana.
Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen 1980-luvulla muutti kaiken. Velkaa ottivat sekä valtio että kansalaiset, kunnes 1990-luvun lama romahdutti talouden.
Uusimpien kriisien – finanssikriisin, koronapandemian ja Ukrainan sodan vaikutusten – taustalla on ollut lisäksi pitkään jatkunut talouskasvun heikkous ja ikääntyvän väestön aiheuttama menopaine.
TEOKSEN vahvuus on sen tieteellinen neutraalius. Arola ja Heikkinen eivät sorru poliittisiin tulkintoihin, vaan tarkastelevat valtionvelkaa historiallisena ilmiönä, eivät moraalisena kiistakapulana.
He onnistuvat kääntämään velan kielteisen kaiun rakentavaksi kertomukseksi: velka ei ole kirosana, vaan historian moottori. Ilman sitä Suomessa ei olisi rautateitä – eikä paljoakaan paikkoja, joihin ne veisivät.
Hyvä paha valtionvelka erottuu suomalaisessa taloushistorian kirjallisuudessa laajuutensa ja kansainvälisen vertailun ansiosta.
Se piirtää kokonaiskuvan, jossa velka on ollut osa kansakunnan jatkuvaa kasvun ja selviytymisen tarinaa, sekä asettaa Suomen kokemukset osaksi globaalia velan historiaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.