Näihin lukeutuvat EU:n ottama yhteinen laina eli käytännössä yhteisvelka ja sotakorvauslaina Venäjän jäädytettyjen varojen käteistuotoista. Näillä on tarkoitus turvata Ukrainan rahoitustarpeet seuraavalle kahdelle vuodelle.

Sotakorvauslainassa on kyse lainasta, joka rahoitettaisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuotoilla. Ukraina maksaisi EU:lle takaisin vain siinä tapauksessa, että Venäjä maksaa maalle sotakorvauksia. Lainan on arvioitu kattavan Ukrainan kuluja ainakin muutaman vuoden ajaksi.

Monet jäsenmaat, kuten Suomi, ovat pitäneet sotakorvauslainaa reiluimpana ja parhaana vaihtoehtona Ukrainan tueksi.

Komission keskiviikon esityksessä onkin mukana nyt niin sanottu solidaarisuusmekanismi Venäjän vastatoimien varalta. Mekanismi perustuisi kahdenvälisiin kansallisiin takauksiin tai EU:n budjettiin. Lisäksi jäädytettyjen varojen palautus Venäjälle kiellettäisiin. Esitys koskisi kaikkia venäläisvaroja Euroopassa, ei vain Belgiassa olevia.

Yhteisvelkavaihtoehdon osalta komissio esittää EU:n budjetin sääntöjen muuttamista niin, että Ukrainalle voidaan antaa yhteistä velkaa budjettia vastaan.

BELGIA totesi jo aiemmin päivällä, ettei komission esitys tyydytä sitä.

- Huoliamme on painettu villaisella. Komission tänään suunnittelemat ehdotukset eivät tyydytä huoliamme tyydyttävällä tavalla, Belgian ulkoministeri Maxime Prevot kertoi toimittajille Nato-kokouksessa Brysselissä.

Jäsenmaiden on nyt hyväksyttävä komission esitys. Komission esityksestä pitäisi saada sopu parin viikon päästä EU:n huippukokouksessa, sillä Ukrainan varat ovat loppumassa ensi keväällä.

Diplomaattilähteiden mukaan on todennäköistä, että EU joutuu tapauksessa turvautumaan jonkinlaiseen väliaikaiseen siltarahoitukseen siltä varalta, ettei Venäjän varoja saada käyttöön ajoissa.