Molempia ryhmiä yhdisti tyytymättömyys EU:n kesällä solmimiin kauppasopimuksiin. Närää herättää Yhdysvaltojen kanssa solmittu tullisopimus, jota ryhmät pitävät liian huonona EU:n kannalta. Lisäksi ryhmissä on tyytymättömyyttä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa solmittavaan Mercosur-vapaakauppasopimukseen, jonka pelätään heikentävän eurooppalaisten viljelijöiden toimeentuloa.

Vasemmisto on myös ilmaissut tyytymättömyytensä komission Gaza-politiikkaan ja siihen, ettei Israelia ole sanktioitu riittävästi.

Epäluottamusäänestys on jo toinen kolmen kuukauden sisällä, mikä on poikkeuksellista. Viimeksi EU-parlamentti äänesti von der Leyenin luottamuksesta heinäkuussa hänen koronarokoteviesteihinsä ja niiden salaamiseen liittyvässä jupakassa.

VON DER LEYEN puolustautui maanantaina puheessaan EU-parlamentille nostamalla esiin Euroopan vaikean tilanteen kireässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Hän sanoi, että Euroopalta vaaditaan nyt yhtenäisyyttä, ei lisää jakolinjoja.

-  Viholliset eivät ole valmiina vain hyödyntämään heikkouksiamme ja jakolinjojamme, vaan myös vahvistamaan niitä, hän sanoi.

Puhe oli huomattavasti pehmeäsävyisempi kuin von der Leyenin kovasanainen puolustuspuhe heinäkuussa, jolloin komission puheenjohtaja syytti luottamusäänestystä ajanutta laitaoikeistoa Venäjän Vladimir Putinin käsinukeiksi.

Von der Leyen myös totesi ymmärtävänsä, että niin kauppasopimuksia kuin Gazaa koskevat huolet ovat aitoja.

-  Tämän vuoksi haluan vahvistaa sitoumukseni siitä, että komissio käy kanssanne vuoropuhelua kaikin tavoin, jotta voimme löytää ratkaisuja yhdessä.

VON DER LEYENIN odotettiin selviävän torstain äänestyksestä, sillä parlamentin suurimmat ryhmät keskustaoikeistolainen EPP, sosiaalidemokraatit S&D, Renew ja myös pääasiassa vihreät ovat hänen takanaan.

Von der Leyenilla voi olla kuitenkin edessään lisää vaikeita aikoja, sillä niin hänen oma ryhmänsä EPP kuin sosiaalidemokraattien S&D-ryhmä ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä komission ehdotukseen EU:n seuraavasta seitsemän vuoden budjetista.

Ryhmät ovat vaatineet komissiota muokkaamaan budjettiesitystään merkittävästi erityisesti maataloustukien osalta. Ryhmiä hiertää komission suunnitelma yhdistää maataloustuet ja aluekehitysrahasto yhden ja saman rahaston alle, jota hallinnoitaisiin kansallisesti. Kyseiset varat muodostavat yli puolet EU:n budjetista.

Ylipäätään EU-parlamentin jännitteinen tilanne on vaikuttanut myös von der Leyenin asemaan.

Tyytymättömyyttä von der Leyeniin on ollut myös perinteisten ”Eurooppa-myönteisten” ryhmien kuten S&D:n, vihreiden ja Renew-ryhmien piirissä. Ne ovat syyttäneet von der Leyenin ja kokoomuksen kotiryhmä EPP:n tehneen tällä kaudella liikaa yhteistyötä laitaoikeiston kanssa esimerkiksi ympäristösääntelyn purkuun liittyvissä kysymyksissä.

Taustakeskusteluissa von der Leyenin on arvioitu kärsineen osaltaan myös EPP:n saksalaiseen puheenjohtajaan Manfred Weberiin kohdistuvasta tyytymättömyydestä. Weber koetaan von der Leyenia oikeistolaisempana ja vähemmän neuvotteluhaluisena johtajana, joka on heikentänyt Eurooppa-myönteisten ryhmien välistä yhteistyötä.

Huolia lisää Weberin ja von der Leyenin välinen jännitteinen suhde, joka johtuu paitsi vanhoista poliittisista valtataisteluista, myös poliittisista eroista. Von der Leyenia pidetään yleisesti Weberiä liberaalimpana poliitikkona.