Yli 20-tuntisen neuvottelurupeaman jälkeen pääministeri Sanna Marin kuvaili tunnelmiaan huojentuneiksi, että sopu ilmastotavoitteesta saavutettiin, vaikka keskustelu oli pitkä ja vaikea.

– Neuvotteluissa kesti myös sen vuoksi, että jäsenmailla oli erilaisia näkemyksiä siitä, millä yksityiskohtaisuuden tasolla tässä vaiheessa on syytä liikkua, mutta olen tyytyväinen tähän lopputulokseen, Marin kertoi suomalaistoimittajille kokouksen päätyttyä perjantaina.

Marinin tyytyväisyys perustui siihen, että muotoilut ilmastotavoitteesta jäivät yleiselle tasolle. Komissio esittelee myöhemmin yksityiskohtaisempia keinoja siihen, miten tavoite saavutetaan, ja keinot tulevat uudelleen myös huippukokouksen pöydälle.

– On ymmärrettävää, että eri jäsenmailla on erilaiset lähtökohdat tavoitella näitä yhteisiä tavoitteita, joita olemme asettaneet, Marin sanoi.

Tavoite ilmastoneutraaliudesta vuodelle 2050

Euroopan parlamentti on vaatinut vielä tiukempaa kiristystä ja tavoitteen nostamista 60 prosenttiin. EU:n nykyinen päästövähennystavoite vuodelle 2030 on 40 prosenttia.

EU-johtajien sopimaan vähintään 55 prosentin tavoitteeseen lasketaan mukaan hiilinielujen vaikutus.

Pidemmällä aikavälillä EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuodelle 2050 pitääkseen kiinni sitoumuksistaan Pariisin ilmastosopimukseen. Ilmastoneutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotettaisiin vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Sekä ilmastoneutraaliustavoite että päästövähennystavoite ovat EU:n yhteisiä tavoitteita, eli edistymistä tarkastellaan koko unionin tasolla eikä jokaista jäsenmaata erikseen.

Suomen oma tavoite on jo nyt EU-tasoa kunnianhimoisempi. Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi olisi hiilineutraali jo vuonna 2035.

Oikeusvaltiokiista ratkesi

Huippukokouksessa oli painava asialista, josta Marin pitää ilmastosopua ja oikeusvaltiokiistan ratkaisua tärkeimpänä satona Suomen kannalta.

EU-johtajat sopivat torstaina ratkaisusta oikeusvaltiokiistaan, joka oli pidätellyt EU:n monivuotista budjettia ja 750 miljardin euron elpymispakettia. Aiemmin Puola ja Unkari estivät rahapaketin etenemisen, koska ne vastustivat oikeusvaltiomekanismia. Ratkaisuksi tilanteeseen johtajat hyväksyivät päätelmät, jotka selvensivät, miten kiistan kohteena ollutta mekanismia käytetään.

”Väsynyt mutta tyytyväinen. Lähes 24h kestäneiden neuvotteluiden jälkeen ##EUCO pääsi sopuun kaikista Suomen kannalta keskeisistä tavoitteista. @MarinSanna teki erinomaista työtä oikeusvaltioperiaatteen & ilmastotavoitteiden hyväksi. EU pysyi yhtenäisenä. Hyvä käydä kotimatkalle”, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kirjoittaa Twitterissä.

Johtajat keskustelivat pitkään myös EU:n suhteesta Turkkiin ja ottivat askelia kohti pakotteiden laajentamista. EU-maat tuomitsivat jälleen Turkin toimet itäisellä Välimerellä.

Päätelmissään EU-johtajat myös pyytävät komissiota ja EU:n ulkosuhteista vastaavaa Josep Borrellia laatimaan raportin EU:n ja Turkin suhteesta sekä etenemisvaihtoehdoista, mukaan lukien Turkin vastaisten pakotteiden perusteiden laajentamisesta. Asiaan palataan viimeistään maaliskuun huippukokouksessa.