Ministerien hätäkokouksen odotetaan antavan EU-komissiolle osviittaa siitä, mihin suuntaan sen tulisi edetä kaasukriisin ratkomisessa. Tavoitteena on löytää sähkön hintakriisiin nopeahkoja toimia, jotka eivät kuitenkaan haittaisi vihreää siirtymää tai vaarantaisi energian toimitusvarmuutta.

SUOMEA KOKOUKSESSA edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Lintilän arvion mukaan pahin vaihtoehto kokouksen lopputulemaksi olisi, jos maat antaisivat hyvin ristiriitaisia ulostuloja ja erilaisia vaatimuksia.

Sähkömarkkinat ovat olleet syksyn aikana hermostuneessa tilassa, joten nyt olisi tarve lähettää markkinoille viesti EU-maiden todellisesta halusta sitoutua ongelman ratkomiseen.

Euroopan maita kuristavaa energiakriisiä vastaan tulisi EU-komission mielestä taistella asettamalla hintakatto Venäjän kaasulle, leikkaamalla halpojen tuotantomuotojen ennakoimattomia tuottoja energiayrityksiltä ja sekä laittamalla toimeen velvoittavia toimia sähkönkulutuksen rajaamiseksi suurimman kulutuksen hetkinä.

VON DER LEYEN nosti esille myös fossiilisen energian tuotosta nipistettävän solidaarisuusmaksun sekä mahdollisen energiayhtiöiden tukemisen. Kyseessä ei ollut vielä virallinen komission esitys, mutta energiaministerit ottanevat alustaviin ajatuksiin kantaa jo kokouksessa.

Erilaisissa taustapapereissa on esitelty sähkön ja kaasun hinnan eriyttämistä toisistaan, koska kallis kaasu on nostanut kaiken sähkön hintaa. Koska kyse on kuitenkin tarjontapuolen kriisistä, kestävän ratkaisun saamisessa kulutuksen leikkaamisella on tärkeä rooli.

Yksi tärkeä kysymys on se, kuinka sitovasti unionin jäsenmaat ovat valmiita sitoutumaan sähkön hintojen leikkaamiseen. Esimerkiksi huippukulutukseen voitaisi puuttua sitovammin ja muuten jäsenmaille jäisi asiassa enemmän pelivaraa.

Sääntely EU:ssa syntyy normaalisti komission, jäsenvaltioiden ministereistä koostuvan neuvoston ja Euroopan parlamentin kolmiossa. On kuitenkin mahdollista, että kriisiytyneen tilanteen takia komissio ja neuvosto edistävät ratkaisua kaksin.