EU-komissio esitti viime viikolla mittavaa, 750 miljardin euron elpymisvälinettä, jolla ohjattaisiin rahaa koronaepidemian runtelemien EU-maiden tueksi. Tästä 500 miljardia jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina. Ehdotuksessa merkittävää on, että summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla. Samalla komissio esittää, että jäsenmaat kasvattaisivat EU:n mahdollisuutta kerätä omia varoja.

Kyse on vasta komission ehdotuksesta, ja nyt alkavat ratkaisevat EU-maiden väliset neuvottelut. Elpymisvälineestä neuvotellaan samassa yhteydessä EU:n seitsenvuotisen rahoituskehyksen kanssa, koska elvytysrahaa kanavoidaan jäsenmaille budjetin kautta.

Suomen kantaa kokonaisuuteen ei ole vielä lyöty lukkoon. Se tiedetään jo nyt, että Suomessa olisi toivottu isompaa roolia lainamuotoiselle tuelle suorien tukien sijaan.

Elpymisvälinettä viime viikolla kommentoinut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi, että ehdotettu kokoluokka on suurin piirtein sellainen kuin Suomi oletti.

– Suomi piti ennakkovaikuttamisessaan esillä suuremman lainarahoituksen osuutta. Tukena jaettava rahoitus oli yllättävän suuri komission esityksessä. Toki myönteistä on, että tuki jaettaisiin rahoituskehyksen ohjelmien kautta eli se ei olisi avoin valtakirja jäsenmaille, Tuppurainen sanoi STT:lle.

Rahoitus ohjataan jäsenmaille EU:n tukiohjelmien kautta, ja se maksettaisiin takaisin tulevina budjettikausina vuosien 2028 ja 2058 välillä.

EU-rahan käytöstä päätetään jäsenmaiden kesken yksimielisesti. Myös tiukinta linjaa ajava nelikko Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet lainanmuotoisuutta tukien sijaan.

EU-ministerivaliokunta on tänään koolla kello 9 alkaen. Suomen kannan käsittely siirtyy sen jälkeen eduskuntaan.

STT–Anniina Luotonen