EU:n sisäministerien mukaan Ukrainasta tulevat pakolaiset saisivat 1-3 vuoden tilapäisen, työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan.

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho kuvaa nyt elettävää tilannetta ainutlaatuiseksi.

– Tämä on täysin uniikki tilanne. Siihen varmaan pitää löytää uniikkeja ratkaisuja. Minun mielestäni tämä on ihan ymmärrettävä päätös ja varmaan vastaa aika lailla väestön suuren enemmistön oikeustajua, Halla-aho kommentoi.

Demokraatti kysyi Halla-ahon kantoja myös hänen Facebook-päivitykseen, jossa hän nosti esiin vihreän siirtymän.

Hän puolusti voimakkaasti energiariippuvuuden katkaisua Venäjästä.

”Korvaavia fossiilisen energian toimittajia tietysti löydetään, kun on pakko löytää, mutta jos ”vihreän siirtymän” on tapahduttava, se tapahtukoon sitten tässä kohdassa, pakon edessä. Tämä on se taitekohta historiassa, jossa on sekä välttämätöntä että poliittisesti mahdollista vapautua öljystä, hiilestä ja kaasusta. Tältä osin täytyy päivittää omaakin ajattelua”, Halla-aho kirjoitti hiljattain Facebookissa.

Halla-aho painottaa, Länsi-Euroopassa on perspektiivi, jonka mukaan fossiilisten polttoaineiden hinnat nousevat.

– Hintoihin on tietysti täysin mahdotonta vaikuttaa oikeastaan millään verotuksellisilla keinoilla, jos raaka-aineen hinta nousee tarjonnan vähentymisen vuoksi. Näen, että energiariippuvuuden katkaisu Venäjästä on turvallisuuspoliittisesti äärimmäisen tärkeä asia. Sitten on mietittävä, että millä täällä liikutaan, lämmitetään ja tuotetaan sähköä. Me lähdemme ennen kaikkea siitä, että Euroopan täytyy olla omavaraisempi kuin nykyään eikä siihen ole mitään muuta ratkaisua kuin ydinvoiman radikaali lisärakentaminen.

Halla-aho näkee huolestuttavia merkkejä siitä, että Saksa olisi ottamassa hiilivoimaloita uudelleen käyttöön, jos maakaasun saanti tyrehtyy.

– Se on tietenkin huono ratkaisu. Ja mikään tuulivoima ei meillä ainakaan ole ratkaisu, kun ei se ole edes Saksassa.

Kun Halla-aho puhuu vihreästä siirtymästä, se on luonnollisesti herättänyt kiinnostusta. Hän toteaa, että hänen kommenttiaan on ”lällättelymielessäkin” tulkittu.

– Mutta me olemme tilanteessa, jossa on pakko löytää uusia ratkaisuja eikä meillä (perussuomalaisilla) ole mitään intohimoista rakkaussuhdetta fossiilisiin polttoaineisiin. Meille on oleellista se, että ihmisten asumis- ja liikkumiskustannukset pysyvät aisoissa.

”Meillä ei ole mitään staattista yleistä mielipidettä”

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi hiljattain valittu Halla-aho on kommentoinut varsin aktiivisesti myös Ukrainan tilannetta sekä turvallisuuspolitiikkaa laajemminkin. Hiljattain hän aiheutti kohunkin todetessaan, että lännen sotilaallista väliintuloa Ukrainaan ei voi poissulkea. Ulkoasiainvaliokunta kävi läpi asiaa Halla-ahon kanssa.

Suomessa pohditaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan Nato-jäsenyyttä. Poliitikkojen kommenteissa siihen, mikä oma Nato-kanta on, näkyy kuitenkin huomattavaa varovaisuutta.

– Kokoomusta ja vasemmistoliittoa ja ehkä RKP:tä ja vihreitä lukuun ottamatta tämä on kaikille keskellä oleville puolueille, joihin lasken perussuomalaisetkin näissä kysymyksissä, äärimmäisen vaikea kysymys, koska se jakaa kannattajakunnan keskeltä halki. Sen takia tässä pyritään sysäämään päätöksenteko minne tahansa muualle paitsi omalle itselle. Puhutaan esimerkiksi kansanäänestyksestä. Minä luulen, että siinäkin se keskeinen motiivi on oikeasti se, että ei haluta tehdä itse sitä päätöstä, Jussi Halla-aho pohdiskelee.

– Mutta minä en tiedä, onko kansanäänestys nyt kuitenkaan sitten kaikkein järkevin tapa ratkaista tällaista kysymystä, koska se mitä mieltä päätöksentekijät ovat tästä asiasta, vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Meillä ei ole mitään staattista yleistä mielipidettä, jonka taakse voisi piiloutua tässä asiassa. Minä olen aivan varma, että jos keskustan, vasemmistoliiton ja demareiden johto sanoisi, että nyt Suomen pitää hakea Nato-jäsenyyttä, näiden puolueiden kannattajatkin kannattaisivat Nato-jäsenyyttä.