Parlamentti kehottaa EU-maita tarkastelemaan yhteistyötä Venäjän kanssa ja vaatii, että Nord Stream 2 -kaasuputken rakentaminen pysäytettäisiin. Vaatimus kaasuputkihankkeen keskeyttämisestä ei ole uusi, vaan parlamentti on vedonnut sen puolesta aiemminkin.

Päätöslauselma hyväksyttiin hyvin selkein äänin. Europarlamentaarikoista 581 äänesti päätöslauselman puolesta ja 50 sitä vastaan. 44 europarlamentaarikkoa äänesti tyhjää.

Suomalaismepeistä kaikki muut äänestivät päätöslauselman puolesta paitsi perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen, joka ei osallistunut äänestykseen.

Parlamentti siis käytännössä haluaa, että esimerkiksi presidentti Vladimir Putinin sisäpiiriin kuuluvat henkilöt eivät saisi matkustaa EU:n alueelle ja että heidän EU:ssa olevat varat jäädytettäisiin.

EU:n yhteisistä pakotteista päättäminen kuuluu kuitenkin jäsenmaiden pöydälle. Navalnyin tapauksesta keskustellaan ensi viikolla ulkoministerikokouksessa.

– Tutkijaryhmä Bellingcatin selvityksen ja Navalnyin pidätyksen jälkeen reaktio on välttämätön. Riittävästi tosiasioita on lausuttu, ja Navalnyin pidätykseen täytyy reagoida, sanoo esimerkiksi europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) Helsingin Sanomille.

Heinäluoma, Miapetra Kumpula-Natri (sd.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.) äänestivät kuitenkin Nord Stream 2 -kkirjausta vastaan muutosäänestyksessä, mutta lause jäi lopulliseen julkilausumaan.

– En näe, että Nord Streamin lopettaminen nyt olisi taloudellisesti, uskottavuuden kannalta tai edes EU:n kaasutarpeen myötä järkevää, Kumpula-Natri kommentoi Helsingin Sanomille.

Heinäluoman mukaan Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta on tullut syvästi poliittinen.

– Olemme Suomessa lähteneet siitä, että se on taloushanke ja arvioineet putken rakentamista oman ympäristölainsäädännön mukaisesti. Samaan lopputulokseen ovat tulleet eri kiemuroiden kautta myös Ruotsi ja Tanska, Heinäluoma kuvaa Helsingin Sanomissa.

Heinäluoman mukaan EU:n on pysyttävä myös kaasuputkessa sanojensa takana.

– Suomi edustaa linjaa, että kun jotain tehdään, seisomme sanojen takana. Ei olisi haitallista EU:llekaan toimia samalla tavalla.

Navalnyi palasi Venäjälle viime viikonloppuna ja hänet otettiin kiinni ehdollisen vankeustuomion ehtojen väitetystä rikkomisesta heti lentokentällä. Länsimaat ovat vaatineet Navalnyin vapauttamista.

Ennen paluutaan Navalnyi vietti muutaman kuukauden Saksassa, jossa hän toipui myrkytyksestä, jonka kohteeksi hän joutui elokuun lopussa Tomskissa Siperiassa.

Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW on vahvistanut, että Navalnyista otetuista näytteistä löytyi jälkiä Novitshok-ryhmän hermomyrkystä. Novitshokin käyttö viittaa siihen, että myrkytyksen takana oli Venäjän valtiollinen toimija.

Navalnyi itse on syyttänyt myrkytyksestä Venäjän turvallisuuspalvelua FSB:tä, joka hänen mukaansa toimi presidentti Vladimir Putinin käskystä.

Venäjä on kiistänyt myrkyttämisen.