Sen sijaan EU-maat ottavat 90 miljardin euron yhteisen lainan, jolla taataan Ukrainan taloudellinen tuki vuosille 2026-2027. Laina taataan EU-budjetista. Ukrainan ei tarvitse maksaa lainaa takaisin muuta kuin siinä tapauksessa, että maa saisi Venäjältä sotakorvauksia.

Kaikki muut jäsenmaat paitsi Unkari, Tshekki ja Slovakia osallistuvat lainaan. Tällä ilmeisesti kierrettiin lainaratkaisuun vaadittu yksimielisyysvaatimus.

Pitkät ja vaikeat neuvottelut kestivät torstaiaamusta myöhään perjantain vastaiseen yöhön.

Asiaa kuitenkin vastusti valtaosaa jäädytetyistä venäläisvaroista hallinnoiva Belgia, jolla on ollut lainaan liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia huolia.

SUOMEN odotuksille lopputulos oli pettymys. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi toimittajille lehdistötilaisuudessa Brysselissä, että ratkaisu ei ollut se, mitä Suomi lähti hakemaan.

Orpon mukaan lopputulema on kuitenkin, että Ukraina saa vahvan taloudellisen tuen.

- Oma kantani ei ole muuttunut siitä mitenkään, että mieluummin olisi käytetty venäläisten kuin eurooppalaisten varoja.

Orpon mukaan lainaan liittyi monia teknisiä ja poliittisia haasteita, jonka vuoksi siitä ei voitu vielä tehdä päätöstä. Samaa STT:lle totesi aiemmin EU-virkamies.

- Pitkien keskustelujen jälkeen oli selvää, että korvauslaina vaati vielä lisätyötä, sillä johtajat tarvitsivat enemmän aikaa perehtyä asiaan, virkamies kertoi.

Haasteet liittyivät ennen kaikkea siihen, miten esimerkiksi lainan takausvastuut olisi jaettu muiden jäsenmaiden kanssa. STT:n tietojen mukaan Belgia olisi esimerkiksi halunnut muilta jäsenmailta rajattomat takuut. Käytännössä se olisi tarkoittanut, että muiden EU-maiden antamille takuille ei tulisi asettaa ylärajaa. Tämä oli monille jäsenmaille vaikea pala niellä.

- Belgia haki niin vahvoja kirjauksia, ettei niitä olisi voinut sellaisenaan hyväksyä, totesi myös Orpo.

ORPO VAKUUTTAA, että Suomen vastuut eivät asiassa lisäänny yhteisvelkamallista huolimatta.

- Se budjetti, mitä kukin jäsenmaa kontribuoi EU:n budjettiin, niin sitä rahaa vastaan EU ottaa lainaa ja ohjaa sen Ukrainalle. Lainan hoitokulut hoidetaan EU:n budjetista, hän sanoi.

Orpo sanoi myös, että keskustelu sotakorvauslainan käytöstä jatkuu edelleen.

- Meitä on suuri maajoukko, jotka tulevat pitämään kovaa painetta tämän asian kanssa. Kovan työn se kuitenkin vaatii, koska tekniset ja poliittiset kysymykset ovat sen verran suuria.

On kuitenkin epäselvää, jatkuuko keskustelu jäädytettyjen venäläisvarojen käytöstä todella, sillä 90 miljardia euroa on alun perinkin se summa, jota EU aikoi käyttää Ukrainan tukemiseen sotakorvauslainan muodossa.

JARRUTTAJANA ollut Belgian pääministeri Bart de Wever sanoi kokouksen jälkeen, että hän on teoriassa yhä valmis keskusteluihin jäädytettyjen venäläisvarojen käytöstä Ukrainan hyväksi.

Hän kutsui huippukokouksen ratkaisua yhteislainasta ”rationaaliseksi”.

- Totta kai jotkut maat eivät pitäneet ratkaisusta. He haluavat rangaista Venäjän presidentti Vladimir Putinia ottamalla hänen rahansa. Venäjää lähellä sijaitsevat maat olisivat pitäneet sitä emotionaalisesti tyydyttävänä, hän sanoi.

Teksti: STT / Sanna Raita-aho