Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei vaikuta ilahtuneelta asiasta. Hän muistuttaa, että valtioneuvoston kanta on lähtökohtaisesti ollut, että yhteisvelkaa ei oteta.

Bloombergin mukaan suunnitelma uusista yhteisistä joukkovelkakirjoista saatetaan esitellä jopa jo tällä viikolla sen jälkeen, kun EU-maiden johtajat ovat kokoontuneet loppuviikosta epäviralliseen huippukokoukseen Ranskan Versailles’hin. Lintilä ennakoi, että tietoa EU:n kannasta saattaisi tulla jo aikaisemminkin.

– En näe kyllä, että siihen tulisi lähteä.

– Katsotaan nyt, mitä sieltä tulee, mutta lähtökohtaisesti vastustan. Yhteisvelan tie ei ole kyllä Suomen tie, Lintilä sanoo.

USA:ssa ja länsimaissa pohditaan Venäjän öljyntuonnin kieltämistä uutena pakotekeinona. Venäjä on reagoinut tähän uhkaamalla, että se voisi sulkea Nord Stream 1 -kaasuputken.

Jos öljyn tuonti Venäjältä loppuisi, Suomelle siitä ei olisi Lintilän mukaan huoltovarmuuden näkökulmasta isoa merkitystä. Suomeen tulee niin pieni määrä öljyä Venäjältä ja se pystytään korvaamaan.

– Mutta totta kai hintatasohan nousee.

Venäjän reaktiosta lännen pohdintaan ja Nord Stream 1:n mahdollisesta sulkemisesta Lintilä toteaa, että nyt on alkamassa melko odotettu ”pakote vastaan pakote” -tilanne.

– Toisaalta heillä (Venäjällä) on myös se, että se (maakaasu) on heidän oikeastaan viimeisiä rahanlähteitä sitten, että kyllä sielläkin korkealla se kynnys on. Kyllähän sillä Keski- ja Etelä-Eurooppaan iso merkitys on.

Lintilä ei lähde ennakoimaan, onko EU lopulta yhtenäisenä öljyntuontikiellon kannalta. Ainakaan energiaministereiden pöydällä asia ei ole vielä ollut.

Presidentti Vladimir Putinin tukipuolue Yhtenäinen Venäjä esittää verkkosivuillaan, että länsimaisten yritysten toiminnot pitäisi kansallistaa, jos ne jättävät Venäjän vastalauseena Ukrainan sodalle.

Puolueen yleisneuvoston sihteeri Andrei Turtshak nimeää lausunnossaan viime päivinä lähdöstään kertoneet Valion, Fazerin ja Pauligin. Kaikilla kolmella on Venäjällä tuotantolaitoksia, STT kertoo.

Mika Lintilä kommentoi, että Yhtenäisen Venäjän ehdotus olisi Venäjälle ”varma tapa torpata seuraavaksi 40 vuodeksi kaikki ulkomaiset investoinnit”.

Lintilä ei osaa arvioida, miten Venäjä tässä asiassa lopulta toimii.

– Tänä päivänä on hyvin vaikea ennakoida heiltä yhtään mitään. He voivat tehdä ihan mitä hyvänsä. Mutta kyllä he mieltävät sen, että sillä on sitten kauaskantoiset vaikutukset, koska maassa jossa lähdettäisiin kansallistamaan, kynnys sinne investoimiseen nousee valtavan korkealle.

Mitä kansallistaminen tarkoittaisi suomalaisyrityksille?

– Totta kai se on heille taloudellinen menetys. Siellä on tehty alaskirjauksia jo kyllä, mutta totta kai niillä iso merkitys olisi.