EU aikoo rahoittaa kriittisten raaka-aineiden tuotantoa unionin alueella lähes kolmella miljardilla eurolla seuraavien 12 kuukauden aikana.

Miljardirahoituksella on tarkoitus tukea strategisiksi katsottuja kriittisten raaka-aineiden hankkeita. Rahoitus on osa EU-komission keskiviikkona julkistamaa ResourceEU-nimistä suunnitelmaa, jolla unioni pyrkii irti raaka-aineriippuvuudesta kolmansista maista, erityisesti Kiinasta.

Kolmansilla mailla tarkoitetaan EU:n ulkopuolisia maita.

Rahoituksen lisäksi suunnitelma pitää sisällään kriittisten raaka-aineiden hankkeisiin liittyvän luvituksen yksinkertaistamista. Komissio aikoo ehdottaa muutoksia lupaprosesseihin liittyvään unionin sääntelyyn. Osana suunnitelmaa perustetaan myös eurooppalainen kriittisten raaka-aineiden keskus, jonka on muun muassa tarkoitus toimia jakelukeskuksena ja järjestää raaka-aineiden yhteishankintoja.

Kriittisten raaka-aineiden omavaraisuuteen tähtäävä suunnitelma on osa laajempaa, niin ikään keskiviikkona esiteltyä komission pakettia, joka sisältää toimenpiteitä unionin ”taloudellisen turvallisuuden” vahvistamiseksi. ResourceEU on yksi pakettiin sisältyvistä lippulaivaehdotuksista. Se toteuttaa osaltaan EU:n kriittisten raaka-aineiden asetusta, joka astui voimaan viime vuoden toukokuussa.

Vaikka suunnitelma vasta esiteltiin julkisuuteen, on sen puitteissa ehditty jo edetä konkretian tasolle. Australialainen Vulcan-energiayhtiö kertoi niin ikään keskiviikkona, että se on aloittamassa lähiaikoina litiumin louhinnan Saksassa. EU:n on määrä rahoittaa hanketta, jossa kaupallisen litiumin tuotannon kaavaillaan alkavan vuonna 2028.

JOS komission arviot pitävät kutinsa, suunnitelmalla olisi erityisen merkittävä vaikutus harvinaisten maametallien jalostukseen ja kierrätykseen EU:ssa. Tällä haavaa EU on komission mukaan jalostuksen ja kierrätyksen arvoketjussa täysin riippuvainen yksittäisestä kolmannesta maasta. Jos suunnitelma toteutuisi, riippuvuus tippuisi arviolta 60 prosenttiin vuonna 2030.

Vaikutus olisi tuntuva myös harvinaisten maametallien louhinnan arvoketjussa, jossa EU on toistaiseksi myös lähes täysin riippuvainen kolmannesta maasta. Toteutuessaan suunnitelma vähentäisi riippuvuuden reiluun 40 prosenttiin.

Esimerkiksi germaniumin tuotannossa EU:n riippuvuus tippuisi nykyisestä 45 prosentista nollaan, eli unioni olisi kyseisen kriittisen raaka-aineen tuotannossa täysin omavarainen. Myös galliumin tuotannossa riippuvuus tippuisi nykyisestä reilusta 70 prosentista alle 20 prosenttiin. Germaniumia ja galliumia käytetään avaruus- ja puolustusteknologian valmistuksessa.

Kaikkiaan komissio arvioi, että suunnitelman myötä EU:n riippuvuus kolmansien maiden kriittisistä raaka-aineista voisi jopa puolittua eri arvoketjuissa vuoteen 2029 mennessä.

Vaikka komission keskiviikkona julkaisemissa esittelymateriaaleissa ei suoraan nimetä, mistä yksittäisestä ”kolmannesta maasta” riippuvuuksissa on kyse, kohdistuvat katseet pääasiassa Kiinaan.

Kiina on maailman johtava harvinaisten maametallien tuottaja. Se ilmoitti lokakuussa ottavansa käyttöön uusia harvinaisten maametallien vientirajoituksia, mutta myöhemmin rajoituksia lykättiin vuodella. Lisäksi Kiina on vaatinut jo huhtikuusta lähtien erityisiä vientilupia osalle raaka-aineistaan.

Kiinan toimet ovat iskeneet maailman teknologiateollisuuteen ja säikäyttäneet sijoittajia. Harvinaisia maametalleja käytetään laajasti muun muassa autojen, elektroniikan ja puolustustarvikkeiden valmistuksessa.

EU:SSA on oltu Kiinan toiminnasta käärmeissään. Viime viikolla komission vauraus- ja teollisuusstrategiasta vastaava varapuheenjohtaja Stephane Sejourne syytti Kiinaa järjestelmällisestä huijaamisesta maametallien vientirajoitusten vuoksi. Sejourne vaatii EU:ta astumaan esiin ja toimimaan Kiinan pyörittämää ”rikollisliigaa” vastaan.

Painetta on tullut myös eurooppalaisilta yrityksiltä. Täkäläisiä yrityksiä Kiinassa edustava kauppakamari julkaisi maanantaina tutkimuksen, jonka mukaan 60 prosenttia jäsenyrityksistä kertoi odottavansa häiriöitä jakeluketjuihinsa Kiinan vientirajoitusten vuoksi. Reilut kymmenen prosenttia vastaajista pelkäsi joutuvansa keskeyttämään tai hidastamaan tuotantoaan.

Myös eurooppalaista kaivosteollisuutta edustava Euromines-järjestö on vaatinut EU-päättäjiltä toimia riippuvuuden vähentämiseksi Kiinasta. Järjestö on peräänkuuluttanut uusien kaivosten lupaprosessien kiihdyttämistä Euroopassa, minkä lisäksi järjestö on kaivannut sitoutumista alan rahoittamiseen ja aloitteita kriittisten raaka-aineiden hintaeron tasoittamiseksi Kiinan ja Euroopan välillä. Keskiviikkona julkaistun suunnitelman perusteella EU-komissio on nyt ainakin osittain vastaamassa alan huutoon.

Eetu Halonen / STT