Komissio on ehdottanut, että Ukrainalle annettavaan lainaan käytettäisiin apuna Venäjältä jäädytettyjä varoja ja niiden käteistuottoja. Komission virkamieslähteen mukaan tuottojen arvo on noin 175 miljardia euroa, mutta sen arvioidaan kasvavan 185 miljardiin lähivuosina.

Mallissa käteisvarat siirtyisivät EU:lle, joka antaisi varoja hallinnoivalle belgialaiselle rahoituslaitokselle Euroclearille nollakorkoisen velkasitoumuksen. Sen takaisivat Suomi ja muut EU-maat.

Ukraina maksaisi lainan takaisin vain, mikäli Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa ja maksaa maalle sotakorvaukset.

Maa pelkää, että päätös varojen takavarikoinnista voisi johtaa paitsi kalliisiin oikeusjuttuihin Venäjän kanssa myös siihen, että muiden tahojen halukkuus investoida rahojaan Belgiaan vähenisi.

Belgia on myös viestinyt, että jos lainaan lähdetään, muiden maiden on jaettava vastuuta mahdollisista oikeusjutuista Venäjän kanssa.

HUOLIA komission ehdotuksessa herättää kuitenkin etenkin Unkari.

Jäsenmaiden olisi taattava laina siltä varalta, että Euroclearin pitäisi palauttaa jäädytetyt varat Venäjälle. Näin voisi käydä käytännössä vain siinä tapauksessa, että EU purkaa pakotteet ennen kuin Ukrainalle on maksettu sotakorvauksia.

Tähän kytkeytyy asian ongelma. Venäjä-pakotteet on uusittava kuuden kuukauden välein jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Jäsenmaista etenkin Unkari on jo useamman kerran venkoillut pakotteiden hyväksymisessä eikä Slovakiankaan tuki ole täysin taattu.

Jos jompikumpi maa päättäisi blokata pakotteiden jatkon, ne raukeaisivat heti ja Venäjä saisi mahdollisuuden vetää varansa pois Euroclearista.

Siksi EU-komissio on ehdottanut, että pakotepäätöksissä siirryttäisiin yksimielisten päätöksien sijasta määräenemmistöpäätöksiin. Tarkoituksena on, etteivät yksittäiset jäsenmaat voisi kiristää EU:ta ja että pakotteet pysyisivät voimassa kunnes Venäjä on maksanut sotakorvaukset Ukrainalle.

Se, miten tämä muutos toteutuisi, on kuitenkin auki. Muutos olisi EU:n juridiikkaan liittyvistä syistä johtuen kaikkea muuta kuin helppo.

Sovun löytämistä asiassa pidetään kuitenkin tärkeänä, sillä komission mukaan Yhdysvaltojen suora tuki Ukrainalle on vähenemässä, minkä vuoksi EU:n on otettava asiassa enemmän roolia.

SUOMEN valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi komission esitystä perjantaina valtiovarainministerikokouksen jälkeen. Purran mukaan tärkeintä on keskittyä siihen, että jäädytetyt varat pysyvät jäädytettyinä.

-  Tässä (komission esittämässä) mallissa takaukset laukeaisivat maksuun vain, mikäli Venäjä ei maksa sotakorvauksia ja varat joudutaan palauttamaan Venäjälle, jos pakotteiden voimassaolo lakkaa, Purra sanoi tiedotustilaisuudessa.

-  Tämä on juuri se syy, miksi pakoteregiimiä pitäisi muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi, jotta ei synny sellaisia tilanteita, joita on ollut yhden jäsenmaan eli Unkarin toiminnan vuoksi, hän lisäsi.

Se, miten muutos käytännössä tehdään, on Purran mukaan vielä avoin kysymys. Hänen mukaansa komissiolla on asiaan ehdotuksia, joihin varmasti palataan myöhemmin.

Asiasta on määrä jatkaa keskustelua EU-johtajien seuraavassa huippukokouksessa lokakuun lopussa.

Teksti: STT / Sanna Raita-aho