Myös Euroopan unionissa on jo pari vuotta mietitty tekoälyn mahdollisia ongelmakohtia. Euroopan parlamentti äänestää täysistunnossa tekoälysäädöksestä tänään keskiviikkona omasta kannastaan. Siitä säädös etenee niin sanottuihin trilogineuvotteluihin jäsenmaiden neuvoston kanssa. Kyseessä on maailman ensimmäinen ”tekoälylaki”.

EU:n tekoälysäädöksen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa luomalla oikeudellinen kehys markkinoille tuleville tekoälysovellutuksille. Parlamentissa valmistellussa esityksessä tekoälyn pitäisi tukea demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, perusoikeuksia sekä olla ympäristökestävää.

EUROPARLAMENTAARIKKO Miapetra Kumpula-Natri painottaa, että kyse ei ole tekoälyn kehittämisen hidastamisesta vaan sen käytön rajoittamisesta tietyissä tilanteissa ja oikeudellisesta kehyksestä, joka helpottaa tekoälyn käyttöönottoa.

– Useissa keskusteluissa kongressin, ministeriöiden ja valkoisen talon kanssa kävi ilmi, että Yhdysvalloissa on tarvetta seurata Eurooppaan tulevaa säätelyä. Olemme edelläkävijä tekoälyn käytön riskiperustaisessa lainsäädännössä ja tässä toimii niin sanottu Brysselin vaikutusefekti eli muut voivat ottaa meistä mallia.

– Tekoälyä kehittävistä yrityksistä tuli EU:n valmistelutyön alkuvaiheessa paljonkin lobbausta, mutta niidenkin äänensävy on nyt muuttunut, Miapetra Kumpula-Natri sanoo.

Hän pitää tärkeänä, että tekoälyn käytölle luodaan pelisääntöjä. Parlamentin kanta pyrkii minimoimaan tekoälyyn liittyviä riskejä yhteiskunnalle ja estämään syrjivien ja manipuloivien järjestelmien käyttöä. Kansalaisten tulisi aina myös saada tietää, jos he ovat tekoälyjärjestelmän kanssa tekemisessä tai kohteena.

– Parlamentin kannan mukaan tekoälyn käyttö esimerkiksi tunteiden valvontaan olisi korkean riskin toimintaa, jolloin tuotteen markkinoille tulo vaatisi korkeammat laatukriteerit ja valvonnan. Parlamentti kieltäisi tunteentunnistusjärjestelmät esimerkiksi työpaikoilla ja kouluissa kokonaan. Säädöksen mukaan työpaikoilla täytyisi myös neuvotella ammattiyhdistysliikkeen kanssa, jos työnantaja suunnittelee tekoälyn hyödyntämistä työpaikalla.

– Tämä on minulle ihan henkilökohtaisestikin suuri konkreettinen asia. Kauden alussa sain läpi Euroopan datastrategiaan parlamentin kannaksi, että uusia teknologioita käyttöön otettaessa työpaikoilla tulee kuulla ammattiyhdistysliikettä, ja nyt se voisi toteutua tekoälyn kohdalla, iloitsee Kumpula-Natri.

KUMPULA-NATRI painottaa, että tekoälylainsäädännöllä halutaan puolustaa eurooppalaisia arvoja ja elämäntapaa. Hän pitää kauhukuvana tilannetta, jossa tekoälyä käytettäisiin poliisivaltion valvonnan apuvälineenä.

– Kiina on esimerkki maasta, jossa tekoäly on valjastettu helpottamaan kansalaisten valvontaa. En usko, että Eurooppa jää tekoälyn kehityksestä jälkeen, vaikka täällä sen käyttöä ohjattaisiin lainsäädännöllä.

EU:n säätelyn vaatimukset koskevat lähinnä korkean riskin käyttökohteita. Tällaisissa käyttökohteissa yritykset tai julkisen sektorin toimijat velvoitetaan tekemään perusoikeuksien vaikutusten arviointi ennen kuin niissä voidaan tuoda markkinoille tai ottaa käyttöön tekoälyteknologiaa.

Jos tekoälyä käytetään ihmisten hyvinvoinnin kannalta olennaisten päätösten tekoon, tai siitä koituu haittaa oikeusvaltioperiaatteelle, demokratialle tai ympäristölle, se on suuririskistä teknologiaa. Osa kielletään kokonaan.

Parlamentti esittää myös tekoälysäädöksen valvontaa varten tekoälyvastuuviranomaisen perustamista.

Kumpula-Natri vastasi pari vuotta sitten valmistuneesta EU:n datastrategiasta, jonka pohjalta on nyt rakennettu alustasäätelyä, datasäädöstä ja tekoälysäädöstä. Hän myös toimi S&D-ryhmän neuvottelijana teollisuus, innovaatio- ja energiavaliokunnassa, jolle kuului osa tekoälysäädöksen artikloista ja tällä kaudella tekoälyerityisvaliokunnan varapuheenjohtajana.