Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n järjestön johtaja ja edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola kertoo, että SPALin jäsenjärjestön – Suomen hätäkeskusammattilaisten liitto HALin – väki haluaa varmistaa, että kansalaisten henkeen ja terveyteen liittyvät kriittiset tehtävät tulevat hoidetuksi mahdollisimman kattavasti lakosta huolimatta.

Suojelutyöstä sovitaan työnantajan kanssa ja lakon ulkopuolelle rajataan tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävää vaaraa omaisuudelle.

– Käytännössä melkein kaikki tehtävät hätäkeskuksissa ovat sellaisia, joihin täytyy jonkinnäköinen suojeluvelvoite laittaa. Hätäkeskuspäivystäjä on se kaikkein keskeisin – he vastaavat hätäpuheluihin ja lähettävät apua paikalle, Jaakkola kertoo.

– Jos ihan kaikki sellaiset työt, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vakavaa vaaraa, jätettäisiin kokonaan pois lakon piiristä, ei koko työtaisteluilmoituksessa olisi mitään järkeä – sillä ei olisi mitään vaikuttavuutta.

Jaakkolan mukaan kansalaiset voivat olla luottavaisin mielin, että hätäkeskuksessa vastataan varmasti puhelimeen myös lakon aikana. Kansalaisten suuntaan lakko voi hänen mukaansa näkyä esimerkiksi siten, että vastaamisessa saattaa olla viiveitä.

Lakko alkaa 8. toukokuuta, jos neuvotteluissa ei ole siihen mennessä päästy lopputulokseen.

LAKKOVAROITUKSEN, joka koskee myös hätäkeskuksia, antoivat eilen palkansaajia edustavat pääsopijajärjestöt Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko. SPALin ja HALin hätäkeskushenkilöstön pääsopijajärjestö on Pro.

HALin jäseniä työskentelee hätäkeskuksissa muun muassa hätäkeskuspäivystäjinä, ylipäivystäjinä ja vuoromestareina.

Jaakkola kertoo, että lakkoon osallistuminen ei ole mieluinen ratkaisu, mutta sitä pidetään välttämättömänä, jotta työriitaan saadaan ratkaisu. Hätäkeskusten henkilöstön joukossa lakkovalmius on vahva, hän sanoo.

– Jäsenet ymmärtävät, että valtion palkkatarjousta ei pysty millään hyväksymään. Muuten tulee jatkuvasti käymään niin, että valtion palkoista säästetään. Palkankorotusten yleinen linja täytyy olla myös valtiolla vallitseva linja, Jaakkola kiteyttää.

Hän muistuttaa, että hätäkeskusten henkilöstö tekee vaativaa ja vastuullista työtä yhteiskunnan sekä kansalaisten turvallisuuden puolesta. SPALin mukaan kokonaisuudessaan valtion henkilöstö ansaitsee asianmukaiset palkankorotukset.

Palkankorotusten yleiseksi linjaksi on muodostunut teknologiateollisuuden palkkaratkaisun mukainen 7,8 prosenttia sopimuskauden aikana. Vasta voimaan tulleen lain mukaan valtakunnansovittelija ei voi tarjota yleistä linjaa ylittävää sovintoesitystä työriidan osapuolille. Uudistusta on kutsuttu muun muassa Suomen malliksi.

– Se erityisesti on ihmetyttänyt, että kun valtiovalta on ollut se, joka on Suomen mallia peräänkuuluttanut, niin nyt valtio on se, joka on ensimmäisenä siitä lipsumassa. Palkankorotusten katto kyllä pidetään ja huolehditaan, että sitä ei ylitetä, mutta näköjään lattia onkin sitten mitä sattuu. Tältä osin Suomen malli ei ole toimiva ja valtiovalta on sitä nyt itse kokonaan romuttamassa, Jaakkola luonnehtii.