Yhdysvaltain pörssit ehtivät perjantaina jo hieman notkahtaa sen jälkeen, kun maan presidentti Donald Trump löi tulliuhkauksensa pöytään.

-  Ei hyvä uutinen millään tasolla, mutta ei mikään yllätyskään. Samaan hengenvetoon on todettava, että tiedämme vielä hyvin vähän siitä, mitä on tapahtumassa, Yhdysvaltain markkinoita pitkään seurannut Ilvonen kommentoi tuontitulleja STT:lle lauantaina.

Vasta alle kaksi viikkoa vallassa ollut Trump on vyöryttänyt viime päivinä uhkauksia tuontitulleista toisensa perään. Perjantaina hän sanoi aikovansa ”ehdottomasti” asettaa tuontitulleja Euroopan unionille. Tuoreen presidentin mukaan EU on kohdellut Yhdysvaltoja erittäin huonosti.

Lisäksi Trump kertoi perjantaina medialle Valkoisessa talossa, että hänen hallintonsa asettaa maahan tuotavalle öljylle ja maakaasulle tuontitulleja helmikuun puolivälin tienoilla. Trump ei kertonut tarkemmin suunnitelluista öljy- ja kaasutulleista tai maininnut mitään tiettyjä maita, mutta sanoi, että niitä kaavaillaan helmikuun 18. päivän tienoille.

Tuontitulleja aiotaan jossain vaiheessa asettaa Trumpin mukaan myös mikropiireille, teräkselle, kuparille, alumiinille ja lääketuotteille.

TUONTITULLIEN mahdollista vaikutusta EU:n taloudelle on vielä vaikea arvioida, Ilvonen painotti.

-  Vaikutus riippuu muun muassa siitä, asettaako Trump ensin maltillisempia tullikorotuksia ja uhkaa sitten sillä, että lisää saattaa olla luvassa, vai pistetäänkö kaikki kortit heti pöytään. Ehkä Trumpin ensimmäiseltä kaudelta opittiin, että hän kuitenkin lähestyy näitä asteittain, hän sanoi.

Ilvosen mukaan keskeistä on se, rajautuvatko tullit jälleen kerran vain tiettyihin hyödykkeisiin vai koskevatko ne koko EU:n vientiä. Trumpin ensimmäisellä kaudella tullit kohdistuivat vain teräs- ja alumiinivientiin.

Toistaiseksi ei myöskään ole tietoa siitä, kuinka suurista tulleista on kyse. Trump on puhunut 25 prosentin suuruisista tulleista Kanadalle ja Meksikolle sekä 10 prosentin tulleista Kiinalle.

Oleellista on Ilvosen mielestä myös se, asetetaanko tulleja ainoastaan EU:lle ja muutamalle muulle maalle vai laajemmin Yhdysvaltain kauppakumppaneille.

-  Jos EU on vain yksi tullien kohde muiden maiden joukossa, meidän vientimme kilpailukyky ei itse asiassa välttämättä heikkene kovinkaan paljon. Mutta jos meidän muut viennin kilpailijamaamme välttyvät tulleilta, voivat tullit olla isompi kolaus vientimme kilpailukyvylle.

Tällaisia EU:n kanssa viennistä kilpailevia maita voisivat olla esimerkiksi Etelä-Korea ja Japani.

-  Nämä maat hyötyivät osaltaan siitä, että Kiinaa vastaan asetettiin tulleja Trumpin ensimmäisellä kaudella.

IIVOSEN mukaan EU:n kannattaa pyrkiä vastaamaan Trumpin tulliuhkauksiin diplomatian keinoin.

-  Eskaloituvassa kauppasodassa EU:lla ei ole mitään muuta kuin hävittävää. EU:n kannattaa lähtökohtaisesti pyrkiä neuvottelemaan Trumpin kanssa, enemmän kuin lähteä nokittelemaan.

Yhdysvallat on muun muassa vaatinut, että EU:n pitäisi ostaa enemmän kaasua ja öljyä Yhdysvalloista.

-  EU:lla olisi varaa kasvattaa näitä tuontimääriä, ehkä tästä voitaisiin saada jonkinlainen diili.

Yhdysvallat on EU:lle tärkeä kauppakumppani, ja maan merkitys on Ilvosen mukaan kasvanut viime vuosina entisestään. Viime vuonna Yhdysvaltain osuus EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä oli noin viidennes.

-  Ei näihin tulleihin liittyviä riskejä millään tavalla pidä vähätellä. Olemme vientivetoinen avotalous ja me olemme pitkään nojanneet tuontiin. On vaikea nähdä, mikä muu markkina voisi korvata Yhdysvallat, tälle riippuvuussuhteille on vaikea tehdä mitään.

TULLIEN vaikutus Meksikolle, Kanadalle ja Kiinalle riippuu Ilvosen mukaan niin ikään siitä, kohdistaako Yhdysvallat tulleja myös muihin maihin.

Ilvonen nostaa esiin, että Trumpin ensimmäisellä kaudella Kiinalle asetettujen tullien vaikutusta heikensi kaupan niin kutsuttu kiertäminen kolmansien maiden kautta. Kiinalaisia hyödykkeitä päätyi edelleen Yhdysvaltain markkinoille, mutta kauppaa käytiin esimerkiksi Meksikon ja Vietnamin kautta, joissa tuotteita saatettiin esimerkiksi jatkojalostaa.

-  Jos Yhdysvallat lähtee sille linjalle, että myös muita maita aletaan tullata kovemmin, niin tietysti kaupan kiertyminen vaikeutuisi.

Kiinalle tullit tulevat joka tapauksessa ikävään aikaan, Ilvonen sanoo.

-  Kiinan talous ja kotimaan markkinat ovat jo pitkään olleet haastavassa tilanteessa, ja epävarmuus on vallalla.

Iivonen toteaa, että Kiinan ja Yhdysvaltain suhde on ollut jo pitkään kireä, ja tullit huonontanevat sitä entisestään.

ASIANTUNTIJAT ja ekonomistit ympäri maailman ovat povanneet, että toisin kuin Trump itse väittää, tullit tulevat kurittamaan myös Yhdysvaltain omaa taloutta. Ilvosen mukaan tullit tuntuvat yhdysvaltalaisten lompakoissa ainakin hetkellisesti.

-  On aivan selvää, että hinnat nousevat. Mutta en usko, että nämä toimet tulevat johtamaan pysyvään inflaatioon.

Ilvosen mukaan Yhdysvaltain yksi isoimmista ongelmista on se, että kysyntä kasvaa nopeammin kuin maan kyky tuottaa tavaroita itse.

-  Rajoittava tekijä on työvoiman saatavuus. En usko, että tuontiriippuvuus ratkeaa tulleilla, ja jatkossakin tulee olemaan tarvetta tuontitavaroille.

Ilvonen kuitenkin muistuttaa, että tullien kokonaisvaikutus riippuu myös Trumpin muista toimista.

-  Republikaanit ovat esimerkiksi puhuneet, että he haluaisivat keventää kotimaista verotusta. Tämä saattaisi kompensoida tullien vaikutusta ja jopa kiihdyttää kasvua.