Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan suomalaisten terveydentila on monilta osin EU:n keskiarvoa parempi ja palvelujärjestelmä on varsin kattava.

– Raportti kuitenkin osoittaa, että palvelujen saatavuus ei jakaudu väestössä tasaisesti. Köyhyysriskissä olevat ihmiset ovat lähes kaksi kertaa muita todennäköisemmin tilanteessa, jossa hoitoa jää saamatta. Järjestelmän kehittämisessä on tärkeää tunnistaa ne ihmiset, joille hoitoon pääsy on kaikkein vaikeinta, sanoo johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ( THL) tiedotteessa.

RAPORTIN mukaan hyvinvointialueuudistus on vahvistanut palvelujen integraatiota ja selkeyttänyt vastuita, mutta alueiden tiukka taloustilanne herättää huolta järjestelmän kestävyydestä.

Tammikuussa 2025 voimaan tulleet kustannusten hillitsemistoimet nostivat asiakasmaksuja perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, mikä voi entisestään heikentää palvelujen saatavuutta erityisesti pienituloisten ja paljon palveluja tarvitsevien keskuudessa.

TERVEYDENHUOLLON työvoimapula häiritsee raportin mukaan edelleen toiminnan jatkuvuutta. Vaikka sairaanhoitajia koulutetaan Suomessa paljon, lääkäreiden tarjonta on hiukan EU:n keskiarvoa alhaisempi ja alueellisesti epätasapainossa.

Hyvää kehitystä on tapahtunut digitaalisissa palveluissa, jotka ovat nousseet julkisten investointien ansiosta keskeiseksi osaksi perusterveydenhuollon arkea. Terveysasioiden hoitaminen verkossa on Suomessa EU:n korkeimpia: vuonna 2024 lähes kolme neljästä suomalaisesta tarkasteli terveystietojaan verkossa, ja digitaaliset klinikat toimivat ensisijaisena yhteyspisteenä kaikilla hyvinvointialueilla.

Sitä ei raportissa tutkittu, miten hyvin digitaaliset palvelut toimivat itse hoidossa ja kuinka saavutettavissa ne ylipäätään ovat eri käyttäjäryhmille.

SAIRAUKSIEN hoidolla vältettävissä oleva kuolleisuus jatkaa laskuaan, mutta alkoholiperäisiin syihin, itsemurhiin ja tupakointiin liittyvä kuolleisuus on Suomessa EU-vertailussa yhä korkea.

Lisääntyvä lihavuus ja mielenterveysongelmat, erityisesti nuorten keskuudessa, heijastavat kasvavia kansanterveyshaasteita.

Myönteisinä havaintoina raportti kertoo, että liikunnan määrä on Suomessa EU:n korkeimpia ja päivittäinen tupakointi EU:n alhaisimpia.

EU:N kärkeen Suomi sijoittuu myös syöpäseulontoihin osallistumisessa. Kansalliset rintasyövän, kohdunkaulansyövän ja paksusuolen syövän seulontaohjelmat ovat vakiintuneita, ja niiden kattavuus on erityisen korkea naisten keskuudessa.

Menestystä Suomi on saavuttanut myös antibioottien käytön vähentämisessä, ja käyttö on laskenut jo alle vuoden 2030 kansallisen tavoitteen. Tulos heijastaa raportin mukaan Suomen vahvoja ohjausjärjestelmiä, tehokkaita lääkemääräysten valvontatoimia ja korkeatasoista perusterveydenhuoltoa.

State of Health in the EU – Maan terveysprofiili 2025 -raportti on osa EU:n laajuista terveystilanteen, siihen vaikuttavien tekijöiden ja palvelujärjestelmän seurantaa, jonka tavoitteena on tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja maiden välistä oppimista.