Politiikka
2.12.2019 11:57 ・ Päivitetty: 2.12.2019 11:57
EU:n rahankäyttö muuttuu lähivuosina – Suomen lopullinen ehdotus lähempänä komission esitystä
Suomi on jättänyt muille EU-maille odotetun ehdotuksensa tulevan seitsemän vuoden budjetiksi. Ehdotuksella Suomi tekee pesäeroa kaikkein tiukimman budjettikurin maihin.
Suomi ehdottaa budjetin suuruudeksi 1,07 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta. Budjetti olisi suuruudeltaan 1087 miljardia euroa. Budjettikehys koskee vuosia 2021–2027.
Lokakuussa julkaistussa luonnoksessaan Suomi ehdotti budjetin suuruudeksi 1,03–1,08 prosenttia. Kyse oli jäsenmaille heitetystä koepallosta, joka on saanut jäsenmailta kritiikkiä kautta linjan.
Nyt annettu lopullinen ehdotus asettuu lähemmäs komission esittämää 1,1 prosenttia ja on samalla kauempana tiukan budjettikurin maiden kuten Ruotsin, Itävallan ja Hollannin toiveista. Ne ovat vaatineet budjetin asettamista yhteen prosenttiin.
Suomi esittää uusiin menokohteisiin ja muun muassa tutkimusrahoitukseen isompaa osuutta kuin maatalouteen ja aluerahoitukseen. Maatalouden osuus kokonaispotista olisi 30,7 prosenttia, aluerahojen 29,7 ja muiden menokohteiden 32,8 prosenttia.
Komission esitykseen verrattuna Suomi tasoittaa maatalouteen ja aluerahoihin esitettyä leikkausta.
EU:n rahankäyttö on muuttumassa lähivuosina, koska nettomaksaja Britannia jättää merkittävän aukon EU:n rahoituksessa.
Samaan aikaan EU:lle on esitetty paljon uusia tehtäviä ja menoja, jotka liittyvät esimerkiksi puolustukseen, uraauurtavaan tutkimukseen ja maahanmuuttoon.
EU-maat ovat harkinneet erilaisia vaihtoehtoja uusiksi tulonlähteiksi. Sellaista tulonlähdettä, josta kaikki olisivat samaa mieltä, on ollut kuitenkin vaikea löytää. Esimerkiksi muovimaksu on saanut jonkin verran tukea, kun taas yritysverosta ei löydy tilkettä EU:n budjettiin ainakaan nopeasti.
Suomi on kirjannut ehdotukseensa oikeusvaltiokytkyn.
EU:n puheenjohtajamaana Suomen tehtävänä oli valmistella ensimmäinen ehdotus budjettineuvotteluiden pohjaksi. Työ on tehty, mutta sopua joudutaan vielä odottamaan ensi vuoden puolelle.
Suomen puheenjohtajakausi päättyy vuoden lopussa.
Vaikeaan vaalikausien taitteeseen ajoittunut puheenjohtajuus ei ole tuonut Suomelle isoja saavutuksia. Askeleena eteenpäin voi pitää sitä, että Suomi on kirjannut budjettiehdotukseensa oikeusvaltiokytkyn kuten hallitus lupasi.
Oikeusvaltiokytky tarkoittaa sitä, että jäsenmaat voisivat puuttua tilanteeseen, jos maan oikeusvaltio-ongelmat aiheuttavat EU:lle taloudellista haittaa tai EU-rahaa ei käytetä asianmukaisesti. Teksti mainitsee tiettävästi nimenomaan oikeusvaltiokehityksen, ei pelkästään korruptiota.
Budjettiehdotus tai tarkemmin “neuvottelulaatikko” on nyt annettu. Tästä eteenpäin Suomi on kuin mikä tahansa jäsenmaa ja ryhtyy ajamaan omia tavoitteitaan.
Vetovastuun neuvotteluista ottaa huippukokouksia johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
STT–Anniina Luotonen
Uutista päivitetty klo 13.59.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.