Tuoreelle eurooppaministeri Tytti Tuppuraiselle (sd.) kummatkin termit sopivat varmasti hyvin. Suomen heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajajuuskaudella Tuppurainen johtaa EU-maiden eurooppaministerit kokoavan yleisten asioiden neuvoston työtä.

Neuvosto valmistelee Eurooppa-neuvoston eli EU:n jäsenmaiden valtion- tai hallitusten johtajien kokoukset. Voi sanoa, että johtajien käsittelyyn etenee asioita pitkälti Tuppuraisen käsien läpi.

Eurooppa-neuvosto, mukanaan Suomen pääministeri Antti Rinne (sd.), kokoontuu ensi viikolla Brysselissä. Esillä on isoja asioita.

Eurooppa-neuvosto keskustelee myös ilmastonmuutoksesta valmistellakseen syyskuussa pidettävää YK:n pääsihteerin ilmastotoimien huippukokousta.

Suomella on kunnianhimoinen tavoite saada EU:n rahoituskehysneuvottelut omalla puheenjohtajuuskaudella valmiiksi. Toki Suomi ei asiasta päätä, mutta sen tehtävä on luoda edellytyksiä päätöksenteolle.

Tuppurainen tietää, että taivaalla on tummia pilviä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, puolalainen Donald Tusk päättää itsenäisesti, milloin hän ottaa asian hoidettavakseen, jos edes ottaa. On mahdollista, ettei budjettia käsitellä loppuun Suomen kaudella, vaikka jossain vaiheessa spekuloitiin jo sen valmistuvan ennen Suomen kautta.

– On tullut huolestuttavia viestejä, Tuppurainen sanoo.

– Tässä pitäisi ihan lähiaikoina saada asiaan selvyyttä. Alkuviikosta Luxemburgissa koetan kartoittaa yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaiden kantaa. Olen täysin valmis hoitamaan tämän Suomen kaudella, hän jatkaa.

Mikäli rahoituskehyksestä ei saada päätettyä, esimerkiksi EU:n monet ohjelmat viivästyvät.

Puolassa on tulossa syksyllä parlamenttivaalit ja keväällä presidentinvaalit, millä voi olla vaikutuksensa Tuskin toimintaan. Sitä paitsi joulukuun alusta Eurooppa-neuvoston johdossa on jo eri henkilö, kun EU:n huippuvirat on täytetty uudelleen.

Suomen puheenjohtajuuskauden jälkeen EU:ta johtaa Kroatia. Yksi arvio on, että jotkut maat voisivat viivyttää EU:n budjettipäätöstä Kroatian kauteen, koska Kroatian arvelleen paljon koheesiorahoja saavana maana ajaman myös muiden aluekehitysrahaa runsaasti nostavien maiden etuja.

Tähän Tuppurainen huomauttaa, että nykyinen puheenjohtajamaa Romania on jo huolehtinut rahoituskehyksessä näiden maiden eduista.

Yksi kysymys rahoituskehysneuvotteluissa on myös niin sanottu oikeusvaltioperiaate. Jäsenmailla on halua luoda mekanismi, joka vaikuttaisi rahojen saantiin sen mukaan, noudattaako jäsenmaa oikeusvaltioperiaatteita vai ei. Keskustelua on virinnyt esimerkiksi Unkarin ja Puolan häikäilemättömän toiminnan takia.

Toisaalta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklassa säädetään jo nyt EU:n perusarvojen noudattamisen mekanismista.

– Artikla 7 on hyvä, mutta siihen liittyvä päätöksenteko edellyttää yksimielisyyttä. Voi olla, että se ei ole riittävä. Siksi voisi olla myös hyvä käyttää rahaa konsulttina, Tuppurainen sanoo.

Suomi ajaakin rahoituskehysneuvotteluissa rahallisia sanktioita, mikäli oikeusvaltioperiaatetta ei jäsenmaassa noudateta. Tuppurainen huomauttaa kuitenkin, että vain keppilinjalla Suomi ei ole, vaan rinnalla halutaan myös edistää jäsenmaiden välistä dialogia.

Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan ”EU:lle laaditaan tarkoituksenmukainen budjetti, joka turvaa nykyiset EU-toiminnot ja mahdollistaa joustavasti uusien prioriteettien luomisen. Suomen maksuosuus pidetään kohtuullisena ja käytetylle rahalle edellytetään saatavan sekä kotimaista vastinetta että eurooppalaista lisäarvoa.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoituksen taso turvataan. Myös aluekehitysrahoituksen taso ja harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan. TKI-toimintaan panostaminen on Suomelle tärkeää.”

Mikäli neuvottelutulos on Suomen maatalouden kannalta epätyydyttävä, hallitus aikoo siis turvata maatalouden rahoittamisen muilla tavoin.

– Rahoituskehysneuvotteluissa lähdetään hakemaan mahdollisimman hyvää tulosta Suomelle tärkeiden aluekehitysrahoituksen ja maaseudunkehittämisrahoituksen osalta.

Tuppurainen huomauttaa, että EU-budjetista on löydyttävä rahaa myös esimerkiksi puolustusyhteistyöhön, maahanmuuttoon, kehityspolitiikkaan ja ilmastorahoitukseen. Minään isona prosenttipoliisina Suomi ei aio budjettineuvotteluissa esiintyä, vaan sen on oltava ”tarkoituksenmukainen”.

Päämiehet eli Eurooppa-neuvoston pyrkivät tulevalla viikolla sopimaan myös EU:n päästövähennystavoitteista vuodelle 2050. Yleinen näkemys jäsenmaissa on, että tuohon mennessä pitäisi pyrkiä ”nettonollaan” eli hiilineutraaliuteen.

Tällä hetkellä on yhä epäselvää, lähtevätkö kaikki maat tähän mukaan ja saattaa hyvin olla, että asia on isosti auki vielä Suomen puheenjohtajuuskauden aikana.

Kun on saatu sopu pitkän tähtäimen tavoitteesta, tämän jälkeen joudutaan palaamaan myös vuoden 2030 EU:n ilmastotavoitteisiin ja niiden kiristämiseen, mikä on vielä vaikeampaa.

Jos ei vuoden 2050 tavoitteista päästä sopuun ensi viikon Eurooppa-neuvostossa, asia siirtyy jälleen ympäristöministereiden pöydälle.

Tuppurainen toteaa EU:n ilmastolinjausten olevan todella kunnianhimoisia. Hän itse ei pidä selviönä, että vuoden 2050-linjauksista saadaan sovittua Suomen puheenjohtajuuskauden aikana, mutta lupaa Suomen edistävän asiaa määrätietoisesti.

– Tavallisille ihmisille ja kotitalouksille Suomen hallituksen viesti on, että linjan pitää olla sosiaalisesti oikeudenmukainen ja sen on mahdollistettava Suomen kaltaiselle kansantaloudelle myös kestävän kasvun näkymät, Tuppurainen toteaa.

Britannian tilanne Brexiteineen on jo pitkään ollut melkoisessa solmussa. Tuppuraisen mukaan olisi ”kammottava tulevaisuudenkuva ja epätoivottava tilanne”, mikäli britit jättäisivät EU:n ilman erosopimusta.

Ministeri kuitenkin lisää, että tähän vaihtoehtoon on varauduttu hyvin niin Euroopassa kuin Suomessa. Pallo on nyt Britannialla. Suomen ja EU:n kanta on, ettei Britannian jo neuvoteltua EU-sopimusta enää avata. Sopimus olisi kaikkien kannalta paras mahdollinen.

– Nyt on kyse siitä, millä ilmaveivillä Britannia voisi sen hyväksyä. Tässä on nyt hyvin monta skenaariota. Todennäköisin on se, että ajaudutaan lokakuussa sopimuksettomaan eroon. Mutta on myös mahdollista että mahdollisen lisäajan myötä Britannia päätyisi uuteen kansanäänestykseen ja koko Brexitin perumiseen. Se olisi varmasti toivottavaa kaikkien kannalta. Politiikkaa tuntuu olevan aika raakaa nyt myös Isossa-Britanniassa. Perinteiset puolueet, myös Työväenpuolue Labour, ovat nyt hieman hukassa Brexitin kanssa.

Eurooppalaisten käsillä oleva huippuvirkojen nimityspaketti näyttää Tuppuraisen mukaan tällä hetkellä oleva vaikeassa tilanteessa. Liikkeellä on monia villejä huhuja. Se ei kuitenkaan ole huhu, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron on väläyttänyt Saksan liittokansleri Angela Merkeliä komission johtoon. Tosin Merkel ei ole paikalle itse hinkuamassa.

Eurooppalaiset puolueet ovat koonneet neuvotteluryhmän, jossa huippuvirkojen saajia hahmotellaan. Suomalaisten mahdollisuudet liittyvät Euroopan keskuspankin pääjohtajanimitykseen, jossa mukana ovat olleet vahvasti esillä niin Erkki Liikasen kuin Olli Rehnin nimet.

– Onhan se mahtavaa, että on kaksi meritoitunutta nimeä keskustelussa mukana.

Tuppurainen pitää hyvänä myös sitä, että SDP:n kansanedustaja, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on jo nyt nimitetty Suomen komissaariehdokkaaksi. Tuppuraisen mukaan tämä parantaa pääministeri Antti Rinteen mahdollisuuksia käydä neuvotteluita Urpilaisen paikasta komissiossa.

– Lähdemme hakemaan Suomelle painavaa salkkua, Tuppurainen sanoo.

Eurooppaministeri Tuppurainen puhuu erittäin sujuvaa englantia ja saksaa kahden kotimaisen lisäksi. Hänellä on myös venäjän perustaidot.

Häntä harmittaa, ettei hän taida kauniina kielenä pitämäänsä ranskaa. Yläasteikäisenä Tuppurainen yritti värvätä koulussa kavereitaan, jotta koolle olisi saatu 12 henkeä vaatinut ranskanryhmä. Hän sai kokoon vain 11 nimeä ja niin Tuppuraisesta tuli saksan taitaja. Jo nyt hän on ehtinyt muutaman päivän ministeriurallaan käymään neuvotteluja saksaksi.

EU:n laajentumiseen Suomen osalta ottaa kantaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Koska asiaa käsitellään myös yleisten asioiden neuvostossa, Tuppurainen on valmis kommentoimaan tilannetta muutamalla sanalla.

Komissio on suositellut, että Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa aloitettaisiin jäsenneuvottelut.

”Laajentumis- ja naapuruuspolitiikka ovat merkittävässä roolissa Euroopan rauhan, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä vakauden edistämisessä”, hallitusohjelmassa todetaan.

Suomi siis tukee EU:n laajentumista. Tosin Tuppurainen huomauttaa, että EU voi laajentua vain tiukasti määriteltyjen kriteerien pohjalta.

Esimerkiksi Ranska ja Hollanti ovat esittäneet voimakkaita epäilyksiä laajenemista kohtaan. Esimerkiksi Albaniasta mahdollisesti tuleva rikollisuus pelottaa.

Viime aikoina myös Saksan äänenpainot ovat alkaneet tukea Ranskan ja Hollannin linjaa. Toisaalta EU:ssa on myös laajentumista kannattavia maita.

Tuppurainen muistuttaa, että EU:n laajentuminen on joka tapauksessa aina pitkä prosessi kunkin maan kohdalla. Lisäksi Schengen-alueeseen pääseminen on vielä prosessi erikseen.

Hän epäilee, että tämä asia on tällä hetkellä niin vaikea, ettei se välttämättä etene ensi viikon Eurooppa-neuvostoon.