Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

EU:n uudet Venäjä-pakotteet iskevät pankkisektoriin ja teknologiavientiin – pääministeri Marin: “Seuraukset on kestettävä”

LEHTIKUVA / AFP John Thys
Sanna Marin Brysselissä 24. helmikuuta.

EU:n uudet pakotteet Venäjää vastaan iskevät erityisesti pankkisektoriin sekä teknologiavientiin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) luonnehtii pakettia aiempaa painavammaksi ja voimakkaammaksi.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU:n pakotteiden kohteena on 70 prosenttia Venäjän pankkisektorista. Lisäksi pakotteiden kohteena on myös Venäjän valtio-omisteisia yhtiöitä.

Samalla EU asettaa rajoja venäläisten mahdollisuuksiin tehdä yli suuria talletuksia EU-pankkeihin, millä pyritään iskemään erityisesti Venäjän eliittiin.

EU kieltää myös öljynjalostamojen päivittämiseen tarvittavien varusteiden ja teknologian viennin Venäjälle. Lisäksi EU kieltää lentokoneiden ja esimerkiksi lentokoneiden osien viennin Venäjälle.

EU myös rajoittaa Venäjän diplomaattien viisumivapautta ja laajentaa henkilöpakotteita.

Rajoitteita tulee kaksikäyttötuotteisiin. Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka soveltuvat sekä siviili- että sotilaskäyttöön.

Pakotteista linjattiin EU-maiden johtajien huippukokouksessa Brysselissä. Pakotteiden odotetaan saavan muodollinen hyväksyntä tänään järjestettävässä EU-ulkoministerien kokouksessa. Pakotteet tulevat voimaan sitten, kun ne on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.

Vastapakotteet todennäköisiä

Marinin mukaan EU:n pakotteilla tulee olemaan voimakas vaikutus Venäjän talouteen, mutta vielä ei pystytä ennakoimaan, miten pakotteet vaikuttavat Venäjän käyttäytymiseen.

Marin huomauttaa, että Venäjän käytös Ukrainassa ei ole ollut rationaalista.

-  Venäjän toiminta Ukrainaa vastaan, sotilaallinen toiminta, hyökkäys Ukrainaa vastaan, tämäkin on jotain sellaista, jota emme pysty ymmärtämään.

Marinin mukaan on todennäköistä, että Venäjä asettaa vastapakotteita, joilla taas on vaikutuksia EU-maihin Suomi mukaan lukien.

-  Kävimme hyvin periaatteellista keskustelua siitä, että nämä seuraukset on kestettävä, Marin sanoi.

Taloudellista eristämistä arvioidaan

Pakotepaketti hyväksyttiin melko nopeasti, mutta sen jälkeen johtajat kävivät tuntien keskustelun seuraavista askelista.

Pakotekeskustelun yhteydessä johtajat kuulivat Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä, joka vieraili kokouksessa videoyhteyden välityksellä.

-  Viesti Kiovasta oli kyllä erittäin huolestuttava. Hän oli siellä bunkkerissa, puhui meille ja kertoi, kuinka järkyttävä tilanne siellä on, Marin sanoi.

Valmistelua seuraavista pakotteista viedään eteenpäin. Marinin mukaan EU-komissio tulee esimerkiksi tarkemmin arvioimaan Venäjän taloudellista eristämistä.

Seuraavassa vaiheessa pakotteita aiotaan ulottaa myös Valko-Venäjään, jonka kautta Venäjä on muun muassa liikutellut joukkojaan kohti Ukrainaa.

EU-maiden johtajat keskustelivat myös siitä, pitäisikö jossain vaiheessa Venäjän ylimmälle valtionjohdolle asettaa pakotteita. Presidentti Vladimir Putinia ei ole vielä listattu pakotteiden kohteeksi.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron totesi huippukokouksen jälkeen, että toistaiseksi on hyödyllistä jättää polkua auki keskustelulle, jotta sitten, kun edellytykset täyttyvät, niin vihamielisyyksistä voidaan luopua.

EU vaatii Venäjää lopettamaan hyökkäyksen ja sotilaalliset toimet Ukrainaa vastaan, jotta vuoropuheluun voidaan palata.

-  Tulevaisuuden osalta pitää toivoa, että järki voittaa, ja voidaan palata keskusteluyhteyteen, Marin kommentoi.

Swift-sulku ei vielä toteutunut

Etukäteen suurta kiinnostusta kohdistui siihen, sisältyykö pakettiin Venäjän sulkeminen pois kansainvälisestä Swift-maksujärjestelmästä. Marinin mukaan Swift-sululle löytyi EU-maiden kesken laajaa tukea, mutta yksityiskohtaista keskustelua asiasta ei käyty.

Torstai-iltana Suomen aikaa Yhdysvaltojen presidentin Joe Biden kuitenkin kertoi julkistaessaan Yhdysvaltojen uusia pakotteita, ettei Swift-sulkua vielä käytetty, koska eurooppalaiset eivät tue toimea.

Swift-sulun käyttöä on epäröinyt esimerkiksi Saksa. AFP:n mukaan liittokansleri Olaf Scholz on arvioinut, että maksujärjestelmää ei tulisi sisällyttää tähän pakotekierrokseen, vaan ehkä säästää toimi myöhemmän varalle.

Yhdysvallat ja Britannia kohdistavat pakotteita suurille pankeille

EU on koordinoinut pakotteiden asettamista yhdessä kumppaneidensa kanssa. Yhdysvallat ja Britannia ilmoittivat torstaina uusista pakotteista, jotka ovat samoilla linjoilla kuin EU:n pakotteet.

Kumpikin esimerkiksi kertoi venäläisten suurten pankkien varojen jäädyttämistä ja lopettavansa huipputeknologian vientiä Venäjälle.

Britannia kertoi sulkevansa venäläispankit pois Britannian rahoitusjärjestelmästä.

Pakotteet estävät myös Venäjän valtiota ja suuria venäläisyhtiöitä lainaamasta rahaa Britannian markkinoilta. Lisäksi venäläisen lentoyhtiön Aeroflotin koneilta kielletään laskeutuminen Britannian maaperälle.

Pakotteita langetettu tällä viikolla

EU langetti aiemmin tällä viikolla jo yhden erän pakotteita Venäjälle sen jälkeen, kun maa päätti tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden.

Uusien pakotteiden piirissä ovat muun muassa Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu, presidentin kanslian henkilöstöpäällikkö Anton Vaino sekä ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova. Lisäksi pakotteita langetettiin yli 300:lle Venäjän duuman jäsenelle, jotka tukivat separatistialueiden itsenäisyyttä.

EU asetti tuoreen listansa perusteella pakotteita kolmelle venäläispankille: Venäjän korkeimpien virkamiesten henkilökohtaisena pankkina pidetylle Bank Rossijalle, Venäjän puolustusalalle ja asevoimille taloudellista tukea antavalle Promsvjazbankille sekä Vneshekonombankille (VEB).

EU on myös rajoittanut Venäjän valtion pääsyä EU:n finanssimarkkinoille sekä kohdistaa pakotteita separatistialueiden ja EU:n väliseen kauppaan.

EU:lla on myös ollut jo ennestään voimassa Venäjän vastaisia pakotteita, joita on langetettu sen jälkeen, kun Venäjä vuonna 2014 miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE